Jaaha! Ja tässä huushollissahan projekteja riittää! Viime kesänä särkyi yksi majoituskäytössä ollut vuode. Meillä oli ollut seitsemän vuotta tätivainaalta perinnöksi saatu sänky palasina pikkukamarin nurkassa. Olisikohan aika kasata se uudelleen?
Sen verran täytyy kehua että puuseppä-kirvesmiessuvun jälkikasvulta onnistuu jopa Ikean huonekalujen kasaaminen kun ohjeet vaan on tallella. Entä miten mahtaa käydä kertaalleen puretun vuoteen kanssa ilman kokoamisohjeita?
Ehkä suurin probleema asiassa oli porausreikiin juuttuneet tapit. Millä konstilla ne saadaan kokonaisina irti. Entä miten sellaiset irrotetaan, jotka ovat katkenneet reikäänsä?
Mainos
Perinnepihassakin toimii nykyään nettiyhteydet. Ei kun sunnuntaipäivän kunniaksi googlailemaan "huonekalun kiinnitystappien irrotusta".
Käännössivulta löytyi tähän asiaan hyvät ohjeet. Kokonaiset tapit sai irroitettua helposti. Katkenneista tarpeista joku talonpoikaisjärki neuvoi, voisiko ruuvista olla apua. Nettiohjeessa lukikin että ruuvaa ruuvi kiinni tappiin ja vedä se sitten tappeineen päivineen irti. Toimi!
Yksi tappi oli niin tiukasti liimattu reikäänsä ettei se hievahtanutkaan vaikka miten ruuvia kiristi. Nettisivu neuvoi laittamaan alkoholia. Mistä raivoraittiiseen huusholliin yhtäkkiä viinaa saisi. Lähin Alkon putiikki on 50 kilometrin päässä! Useimmasta taloudesta löytyy, ainakin pitäisi löytyä, desinfiointiainetta. Sehän on alkoholia.
Desinfiointiaineen voimilla loputkin tapit irtosivat koloistaan. Nyt vaan uusia tappeja liimaamaan.
Keskimmäisiin reikiin olisi pitänyt olla metalliset tapit kantavuuden lisäämiseksi. Eihän niitä tänne korpeen yks kaks saa mistään. Ja nyt kun on homma käynnissä, ei kannata tarpeettomasti keskeyttää. Hätäratkaisuna kiinnitettiin reikiin ohuemmaksi vuollut koivutapit. Vahvikkeeksi voi myöhemmin ruuvata kulmaraudat. Eihän sänkyä nyt aivan tällä viikolla vielä tarvita.
Viimeisiä liitoksia kiinnitettäessä liimatuubi sanoikin "-plöts!". Liima loppui harmillisesti kesken. Olihan tuolla varastossa jemmassa liimantähdettä - joka tietenkin oli kuivunut tuubiinsa.
Jaa-a! Sänkyprojekti on nyt tauolla siihen saakka kunnes ostetaan toinen liimaerä. Kuivuvatpahan liitokset rauhassa.
Viikon kuluttua oli saatu liimattua sängyn toinenkin pääty kohdilleen. Viikolla kävi yksi bed&breakfastilainen, joka ehkä hieman ihmetteli eteisessä pystyssä sojottavaa sänkyä.
Matkaan sattui sellainen kommellus, että kulmarautoihin sopiviin ruuveihin ei löytynyt sopivaa ruuvimeisseliä. Tai sitten vanha meisseli oli niin kulunut, ettei ruuvauksesta tullut mitään. Viikon kuluttua tulevat seuraavat majoittujat ja tuolloin ei sovi olla ruuvit löysällä.
Keittiön naulalaatikosta löytyi jokseenkin sopivankokoisia nauloja, joten keksittiin (joidenkin ei-niin-taitavien timpureiden paljon harrastama ilmaisu) kiinnittää vahvikkeet väliaikaisesti niiden avulla. Vuode kaipaa lisävahvistusta, joten hankitaan myöhemmin lisää ruuveja, kulmarautoja, meisseleitä ja vaikka sähkökäyttöinen ruuvinväännin sitten kun ollaan tarpeeksi rikkaita yrittäjiä.
Lopuksi asennettiin pohjasäleikkö paikoilleen. Siinä oli pieni jännitysmomentti, onko sängyn päätyjen ruuvaukset osuneet tismalleen, vai joudutaanko joku kulma purkamaan uudestaan.
Sattui niin jännästi, että tädin vanha sijauspatja ja täkki päätyivät korjattuun sänkyyn. Nyt tuossa on mukava kölliä.
Hyvää yötä!
P. S. Jos tahdot itse kokeilla, miten uni maittaa kunnostetussa sängyssä tai vaikka oikealla 50-luvun hetekalla, varaa yösija tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti