Yrittämisen sietämätön keveys

 

Tämän kertaisen blogikirjoitukseni aihe on yrittäjyys. Kannattaako sittenkään ryhtyä yrittäjäksi? 

Yrittämisessä on monta hyvää puolta. Voit tehdä sitä mistä juuri itse pidät kaikkein eniten. Voit itse suunnitella työaikasi. Pomo ei ole niskaan hengittämässä. Eivätkä työtoverit juorua selkäsi takana. 

Meillä on pieni yrittäjäyhdistys, jonka jäsenet tukevat toisiaan ja sieltä saa apua ja neuvoja. 

Suomessa toiminta on todella byrokraattista. Toisaalta kannustetaan yrittämään, mutta sitten iskee byrokratia ja verottaja. 

Sain Pro Agrian kautta Y-tunnuksen ja hehkutin intopinkeänä olevani oikein virallisesti yrittäjä. Laitoin kaikki tulot ja menot, matkakustannukset ynnä muut tarkasti muistiin. Hankin oikein puhelinsovelluksen mikrofirmaani varten. Maksukortinlukusovelluksen vuoksi ilmoittauduin vielä kaupparekisteriin.

Minifirmani tulot jäävät alle eläkevakuutusmaksupakollisuudesta, joten yksi yrittäjyyden huolenaihe on sivuutettu. Toisaalta olen eläkemaksuistakin lukenut, että kyllä sinne yrittäjien rahat kelpaavat, mutta itse eläke jää monesti muutamaan kymppiin kuukaudessa.

Vaan nytpä verottaja kiinnostui yrityksestäni. Olen alvivelvollinen, mutta en katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa niitä, kun liikevaihtoni jää alle 10 000 euron ja alvit astuvat kuvioihin vasta kun tienuut ylittävät 15 000 egee.

Jotkut sanovat että alvit saa takaisin jos tulot on alle 15 000 €. Ja katin kontit! Alveja saa takaisin VAIN jos alvillisia OSTOJA on ollut enemmän kuin MYYNTEJÄ.

Jouduin pulittamaan lähes sata euroa mätkyjä siitä etten ollut ilmoittanut alveja. Alveissa on älyttömän kova laskeminen kun on kolme eri verokantaa. Laske sitten kaikista myynneistä ja ostoista ne ja talleta kuitit ja kirjanpidot 7 vuodeksi! Alvivelvollisuudesta ei pääse eroon noin vain. Siinäkin on jotkut pykälät miten menetellä eri vuoden aikoina. 

Kirjanpitäjää ei kannata työhön palkata, kun hänkin ottaa oman osuutensa. Ja lisäksi et pysy kärryillä, miten firmallasi todellisuudessa menee jos joku muu hoitaa finanssiasiat. 

Ja sitten tuli vielä jokin muu veromaksu sekä myöhästymismaksu. Ihmiset googlaavat, mitä yrittäjät tienaavat. Mikroyrittäjät tienaavat yleensä vähemmän kuin duunari.

Ja kevytyrittäjyydestä muutama sananen. Pankit ym. tarjoavat ihmisille kevytyrittäjyyttä. Ne tekevät kirjanoitopalveluillaan bisnestä. Verottaja ei moista yrittäjyyttä hyväksy. On vain joko palkansaajia tai yrittäjiä.

Yrittäjyydestä haaveileva! Oletko valmis seurustelemaan verokarhun kanssa mikroyrityksesi taloudesta useita kertoja vuodessa, peläten, mitä postiluukusta kolahtavassa verottajan lähettämässä kirjeessä tällä kertaa lukee. Meille tulee usein kaksi-kolmekin verokirjettä kerralla monta kertaa vuodessa.

Jos omaat Y-tunnuksen, jäät työvoimatoimiston palveluiden ulkopuolelle, vaikka yrittäjyydestä ei olisi tuloja ja jäisit työttömäksi. Se on p....kapuhetta että joku yrittäjä olisi päässyt kortistoon. Yritys täytyy laittaa ns. pöytälaatikkoon ja sitten kokeilla onneaan työkkärin kanssa uudelleen. 

Jos yritystulosi on pienimuotoista, älä haaveilekaan mistään Y-tunnuksista tai muista sellaisista! Joudut niiden kanssa vaan liemeen!

Merkitse yrittämisellä ansaitsemasi tulot muihin tuloihin. Ja menot myös. Pääset paljon helpommalla. Annetaan niiden olla yrittäjiä, jotka tienaavat useita kymmeniä tuhansia. Heillä on varaa olla yrittäjä! 

Messuillaan!

 

No niin! Ekat Pielisen Messut on nähty ja käyty! Eivät olleet ihan niin isot kuin aluksi kuviteltiin. Leivonnaiset menivät ensimmäisenä myyntipäivänä kohtuu hyvin kaupaksi. Toisena päivänä ei niinkään mutta mukavasti voitolle päästiin.

The "Appot" eivät lainkaan myyneet hinnan alennuksesta huolimatta, vaikka ilahduttivatkin monia olemuksellaan. Samoin kävi muille käsitöille.

Hyvärilän kartanomiljöö on suorastaan ihastuttava messujen ym. tilaisuuksien pitopaikka. 

Laaja nurmikenttä toimii paikoitusalueena suuremmallekin yleisöjoukolle.

Nämä kaverukset taisivat hurmata suurimman osan kävijöistä. 

Messujen päätyttyä kotona odottikin sitten melkoinen työleiri heinänniittoineen, perunanistutuksineen, vesakonraivuineen ynnä muine kesäisine maalaisaktiviteetteineen. 

Jännittävä kirje

On kehitetty älypuhelinsovellus, jolla voi ottaa vastaan korttimaksuja. Ihmisillä ei nykyään ole monestikaan käteistä mukana. Toisaalta MobilePay ei ole vielä kovin yleistynyt. Niinpä ajattelin hankkia Viva Wallet -sovelluksen. Siihen tarvitaan mm. kaupparekisteriote.

Ryhdyin tuumasta toimeen. Kirjauduin PRH:n sivuille, maksoin MobilePaylla 60 ja laitoin hakemuksen kaupparekisteriin vetämään. Odottelin pari viikkoa. Ei tapahtunut mitään. Katsoin jonotuslistalta, että paraikaa käsitellään kuukausi sitten tulleita hakemuksia. Ajattelin että no, syksyyn mennessä ollaan rekisterissä. Eipä tässä kiirettä.

Kunnes samana päivänä klo 16.55 kilahti sähköposti: "PRH: Hakemuksesi on käsitelty". Niinpä sain samana iltana tiedon hakemukseni hyväksymisestä. Ei tarvinnutkaan odottaa kuukausikausia.

Tänään oli postilaatikossa tärkeän näköisiä kirjeitä. Laskuja? Kyselyjä verovirastosta? Oli puhelinlasku ja PRH:n kirjallinen päätös kaupparekisteriin hyväksymisestä. Jälleen on siis yksi askel otettu maaseutuyrittäjän polulla. Tapahtuman kunniaksi kiinanruusu avasi kukkansa. Mukavaa viikonloppua!

Järjestys uusix

Marketissa oli vehnäjauhot tarjouksessa - ja ilman ostorajoitusta. Päätettiin ostaa sitten jauhoja koko vuodeksi. Kahvila-bed&breakfast-toritoiminnassa niitä kuluu.

Tietenkin 50-luvun rintsikkatalossa täytyy soveltaa. Tilat ei todellakaan ole suunniteltu 2020-luvun yrityskäyttöön. Keittiön työpöydän jalkatilasta löytyi, ainakin toistaiseksi, sopiva säilytystila.

Odotamme keittiöremonttia. Kahdelle firmalle on lähetetty tarjouspyynnöt. Tutut kyselevät, palkkaammeko samat kaverit, jotka rakensivat hirsikehikkoa vuoden päivät. Emme tällä kertaa. Käytämme paikallisia. Paikalliset ovat edullisempia, ammattitaitoisempia ja nopeampia.

Maalautimme talon kymmenen vuotta sitten. Näin helsinkiläisen remonttifirman ilmoituksen lehdestä. Ihmettelin tarjouksen korkeaa hintaa. Myyjä oli todella lipevän tuntuinen ja kyseli myötäänsä lisäremontteja.

Kun muita ei saatu, otimme firman töihin ja kirvaillen maksoimme kalliin laskun. Ihmettelin, kun maalari maalasi kaatosateessa. Ja ikkunapuitteet lahon päälle. Eihän maalit kauan kestäneet.

Nyt katsoin jostain kilpailutussivustolta, että okt:n ulkomaalaus maksaa nykyään puolet vähemmän kuin mitä raksafirma pyyti kymmenen vuotta sitten! Eli maksoimme ainakin 2/3 ylihintaa.

Mutta. Tässä näette nyt meidän jauhovaraston siististi säilöttynä. Samasta kaupasta ostin vähän aiemmin 24 kg sokeria tarjouksesta.  Tuttu lahjoitti kestokassit. Pakasteet on laitettu samanlaisiin kasseihin ja hyvin pysyy järjestys. 

Matkailukausi alkaa

Huhheijaa! Olipa hyvä kun ehdin näpätä kuvia meidän krookuksista. Arvaa mitä? Rusakot tai jotkut popsivat kaikki lumikellot ja krookukset parempiin poskiin. Ennen ei ole näin käynyt. Omenapuut ja norjanangervot saivat rajun käsittelyn aiemmin talvella. Täytyy torrakko hankkia tuhoeläinten harventamiseksi. Täällä on väki niin vanhettunutta ettei juuri kukaan metsästä mitään. Hirviporukka on muualta.

Nyt on emännän silmät saatu kuntoon ja aloitellaan kesän matkailukautta. Aggressiivinen mainonta tuottaa tulosta. Ihmeteltiin talvella, kun tietoa näköviasta ei ollut vielä laajemmin kerrottu. Muutamalle kirkonkyläläiselle vain, eikä leikkausajasta ollut tietoakaan. Niin muuan paikallinen taksikuski otti parin päivän kuluttua yhteyttä ja tarjosi kyytiä.

Lähetimme kuukausi sitten tarjouspyynnön Pirtin sähköasennuksista eräälle sähköfirmalle. Vastasivat kyllä viestiin mutta vielä ei ole tullut tarjousta. Odotellaan. Kysellään joltain toiselta yhtiöltä jos nämä ovat unohtaneet. 

Me emme täältä metsästä erotu jos ei mainosteta jatkuvasti ja eri kanavissa. TikTok on hyvä. Siellä on enemmän yleisöä kuin YouTubessa. Aikaihmisetkin ovat sen löytäneet. TikTok ei ole enää vain alaikäisten juttu! Kas tässä uusin matkailuvideomme, olkaa hyvä Tervetuloa Yläpihan matkailutilalle

Ohdakkeinen on yrittäjän tie

Vanhaa hirsirakennusta pystytettiin lähes vuosi. Eivätkä kirvesmiehet saaneet kaikkia varveja asennettua paikoilleen kuten kuvasta näkyy. 

Eräs naapurimme oli kovin huolissaan, muistammeko varmasti maksaa veroja kaikesta yritystoiminnastamme. Hän ja hänen sukunsa ei ole ollut missään tekemisissä vuosikausiin. Paikalliselta nuohoojalta tuli tämä tieto. Hän kun oli liikkunut siellä suunnalla. 

No, ei kun veroilmoitusta vääntämään oikein pidemmän kaavan mukaan. Syksyllä tulo verotoimistosta tieto. Yrityksen ennakkoveroa on maksettava 21 prosenttia! Eihän tuo suuri ole, kun jotkut maksavat veroja 60 prosenttia. Mutta mikroyrityksen liikevaihdossa tuollainenkin osuus tuntuu. 

Näillä tuotoilla ei kannata YEL:iä tai muita maksella. Tulos pitäisi olla vähintään viisinkertainen. Harmittaa tietenkin, kun tavallisena palkansaajana ei pikkutuloista paljon veroa tarvitse maksaa. Mutta jos pyörität pientäkin bisnestä joudut maksamaan itsesi melkein kipeäksi. Kävisikö niin, että näyttäisin palkkatuloverokorttini kesäkahvila-asiakkaille ja ilmoittaisin olevani täällä duunissa vain? Maksaisivatko he minulle palkkaa kun keitän heille kahvit ja leivon pullaa? Eli olisin heillä töissä. Tuskinpa vain! 

Kun palkkasimme Veken ja Maken pystyttämään hirsirakennusta, ilmoittivat he tulleensa rakentamaan omakotitaloa. Nauroin heidän puheilleen. Eihän pyolilahoista hirsistä mitään taloja rakennella! Ja eihän tähän oltu LVI:tä eikä muita suunniteltu. Olin väärässä! Kyllä tuo hatara "lato" tuli maksamaan omakotitalon verran. Palkat osoittautuivat kaveruksille kovin suolaisiksi etanavauhtia tapahtuneen työskentelyn johdosta. Kaveruksille oli korkeista kuukausiveloituksista huolimatta epäilyttävän alhainen veroprosentti. Aivan kuin he eivät olisi palkkatyötä tehneetkään. Ihmeellistä! 

Meillä riittäisi kahvilarakennuksesta poistoja sadaksi vuodeksi. Näillä tuotoilla ei tarvitsisi yritysveroa silloin maksaakaan. Tulos jäisi miinusmerkkiseksi. Harmi vaan kun poistot on käytettävä 10 vuodessa. Silloin yritystuloksen olisi oltava toistakymmentä tuhatta euroa vuodessa. Sellaiseen ei täällä salolla voi koskaan yltää. Koko kylä metsitettiin kymmenen vuotta sitten. Eivät ihmiset tiedä, että täällä on yritystoimintaa ja että ihmisiä asunut jo 500 vuotta kun ei täällä ole muuta kuin metsää vaan. Kaikki kylätien varren kauniit niityt ja vaaramaisemat kasvavat nykyisin korpikuusikkoa. 

Olisimme ostaneet metsitetyt tienvarsipellot ja raivanneet ne takaisin nurmelle. Kylämaisema olisi säilynyt avoimena, olisimme saaneet EU-tukia ja raivauskustannukset olisi voinut vähentää verotuksessa. Olisi näkynyt, että tämähän on elävä kylä! Maanomistajilla ei ole ollut sanottavammin halukkuutta maakauppoihin. Suvun maita ei muille myydä! Mieluummin metsitetään ne. Pellonkunnostus niityksi on huomattavasti edullisempaa kuin maksaa kalliita tuntipalkkoja tupakkatauokojen ja suunnittelutuntien pitämisestä sekä talon saunan lämmityksestä ilmaisilla polttopuilla omaan käyttöön huijariremonttireiskoille! 

Sananparsi sanoo, että paistaa se päivä risukasaankin. Ja että kissa putoaa aina tassuilleen. Jos jotain hyvääkin tästä verotuksesta löytää niin sen ainakin, että nyt olemme oikein virallisesti yrittäjiä. 

Kunniakirja

 Osallistumme PIKES:n ja kumppaneiden järjestämään Paras uudistamisidea - kilpailuun. Meidät palkittiin Take away -palvelun ja verkkokaupan perustamisesta kunniakirjalla. Lisäksi voitimme arvonnassa. Kunniakirja sai arvoisensa paikan Pirttikahvion seinältä. Yläpihan tila kiittää ja pokkaa.

P.S. Voit osallistua vielä maanantaihin asti maisemakampanjaamme tästä linkistä https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/. Kerro tästä tärkeästä asiasta ystävillesi sekä jaa linkkiä some-kanavissasi. Kiitos jos autat! 

Olemme koronakautena kiinni

 
Heippatirallaa kaikille! Lukeeko tätä kukaan? Meillä on niin monta rautaa tulessa ettei kaiken maailman bloggereita ehdi päivittelemään. Pääasialliset kanavamme ovat www.ylapihantila.com ja Facebook. Perheeseemme kuuluvien riskiryhmäläisten vuoksi ei kahvila koronakautena ole auki. Muuten täällä voipi käydä katsomassa ja valokuvaamassa komeita ruskamaisemia. Viittä peltohehtaaria ei vieläkään ole saatu kasaan ankarasta yrittämisestä huolimatta, joten pistäkää peukut ja isovarpaannekin pystyyn että jossain vaiheessa lykästäisi!