Ajetaan me tan..... ei kun Singerillä

Hän on täällä tänään! Nimittäin uusi ompelukone. Edellisen mentyä epäkuntoon päätin hankkia uuden ompelukoneen. Korjataan vanha kunhan siihen löytyy pätevä korjaaja, joka ei kisko uuden ompelukoneen hintaa jonkin ruuvin vaihdosta. Sellaistakin on sattunut, ainakin remonttirintamalla....  Pidetään entinen varakoneena jos tämä sattuu tilttaamaan.

Olin päättänyt tämän kuukauden käyttää käsitöihin ja juuri kun olin leikannut materiaalit, kone sanoi räksis ja ompelukoneneula alkoi heilumaan sinne tänne. Ompelukonemekaanikkoa ei pikaetsinnällä löytynyt, joten aloin katselemaan uusia koneita. 

Nykyajan koneet ovat muovisia ja paljon helposti särkyvää elektroniikkaa. Entinenkin kone on Singer ja löysin Heavy Dutyn, jossa on metallirunko eikä mitään ylimääräisiä kommervenkkejä. Väri oli ankean harmaa, mutta jospa se sitten muuten on kestävä. 

Kehuivat että kone on nopea. Pelkäsin että ompelenko sormilleni. Kehuivat myös että ompelee paksuja kankaita kakistelematta. Hyvä ominaisuus, kun nykyinen tahtoo takuta. Koruompeleita on hieman vähemmän kuin vanhassa koneessa - tosin en ollut käyttänyt muita ompeleita kuin siksakkia ja hunajakennoa.

Tilasin tämän ProShopista. Ilmoittivat että kone tulee torstaina, mutta se saapuikin vasta perjantaina. Tein uuden postireissun pelkän ompelukoneen takia. Toimitus oli ilmainen. Jos olisin tilannut kotiintuotuna olisi pitänyt maksaa muutama kymppi enemmän. 

Käyttöohjekirjassa ei ollut suomen sanaa. Ei edes englantia. Kuljetuslaatikossa oli tärkeimmät tiedot myös suomeksi. Hyvät kuvalliset ohjeet auttoivat alkuun ja kone muistuttaa kovasti vanhaa konetta.

Jännittävin juttu edelliseen verrattuna on alalankapuolakotelon läpinäkyvyys. Olen tullut erinomaisesti toimeen ilman että näen puolakotelon. 

Koneen ledvalolla saisi olla laajempi kenttä kun se nyt valaisee vain neulan kohdan. Kaiketi siihen tottuu. 

Kaasupoljin on kepoisen oloinen. Vanhassa koneessa se on raskaampi ja pysyy paremmin paikoillaan. Tätä moitittiin koneen arvosteluissa. 

Sain kuvallisten tsekinkielisten ohjeiden avulla koneen toimintakuntoon ja sitten kokeilemaan! Ompelin ensin suoraa saumaa lakanakankaaseen. Miten hiljainen ääni! Ihmettelin, tekeekö värkki saumaa ollenkaan kun oli vain hiljainen surina.

Teki se, ja tasaista jälkeä. Eikä karannut sormille kuten pelkäsin. Kokeilin myös taaksepäin ompelua. Pakkinappi on aivan eri paikassa kuin edellisessä koneessa.

Ensimmäinen "oikea" työ oli tämä scrunchie, tuttavammin hiusdonitsi. Sain sen näppärästi valmiiksi vaikka kone oli ennestään vieras. Kone teki tasaista tikkiä kakistelematta.

Seuraavaksi leikkasin pellavakankaasta pyyhkeen, neulasin sen huolella ja Singer töihin. Kone surisi tasaisen hiljaa ja tikkasi vaivatta paksut nurkkakäänteet joihin vanha kone tahtoi jumia. 

Keittiöpyyhe valmiina. Koeajolla totesin että Singer Heavy Duty on hyvä peruskone tavalliselle kotiompelijalle. Jos haluaa jotain erikoisempaa, siihen on sitten kalliimmat aparaatit. 

Helppo pintaneule sukkiin ja lapasiin

 

Ajattelin ilahduttaa ystävääni itse neulotuilla villasukilla. Tutun lempivärejä on kuulemma vaaleansininen ja vaalea liila. Ostin vaaleansinisen Housen Onni-lankakerän, mutta sävy ei ollut mieleiseni. Lanka kyllä tulee käytettyä yhdessä jonkin voimakkaammansävyisen kanssa. Toisessa kaupassa oli hieman kalliimpaa liilasävyistä Seitsemän Veljestä -lankaa. Tämä lähti matkaan.

Aloin netistä etsimään helppoa kirjoneule- tai kohoneulemallia. Pinterestistä löytyi tällainen, jonka lapsikin osaa tehdä. Tässä neulotaan neljä kerrosta normaalia 2 n 2 o joustinneuletta. Joka viides kerros tehdään kaikki silmukat nurin. Jatkoin tätä neuletta jalkopöydän kohdalla taatakseni neuleen riittävän joustavuuden.

Kärkikavennusten kohdalla lanka uhkasi loppua kesken, kun normaali 100 gramman kerä riittää koon 38 sukkiin ja ystävälläni on koon 40-41 jalat. Lankavarastot pengottuani löytyi lähes vastaavansävyistä lankaa. Neuloin joka toisen kerroksen sukkalangalla ja joka toisen kerroksen jatkolangalla. Sävyt natsaavat hyvin keskenään! Eikö vain? 

Käsitöiden hinnoittelu

 

Löysin Tokmannilta aivan ihanansävyistä Seiskaveikkaa. Pakko oli ostaa ja kokeilla, minkälaiset sukat tästä syntyy. Valmistan käsitöitä myyntiin ja tahdon saada työstäni korvausta. Tulot ja menot ilmoitan verottajalle. Lasketaanpa. Lanka yksiin naisten tai poikien sukkiin maksoi yli 7 euroa. Aikaa kuluu neulomiseen 8-9 tuntia. En ole kovin nopea neuloja. En käytä Magic Loopia tai muita nykyajan tekniikoita, vaan teen asusteet perinteisin menetelmin sukkapuikoilla. Olen pitänyt 25 euroa hintana sukkaparille. Eläkeläiset myyvät valmistamiaan sukkia muutamilla euroilla. He tekevät käsitöitä omaksi ilokseen eivätkä tahdo palkkaa työlleen. Hintojen polkeminen on epäedullista ansiokseen käsitöitä valmistaville. Jos annat töitäsi välitysmyyntiin, kauppa perii 25 - 35 prosentin provision. Olen kuullut niinkin hurjista välityspalkkioista kuin 50 %. Jos tahdot työllesi jonkinlaisen tuntipalkan, vaikka vain 5 €/h, tavallisen käsinneulotun sukkaparin hinta kipuaa 50 euroon. Kuka niin kalliita sukkia ostaa? Hinnat ovat alvittomia kun liikevaihto on alle 20 000 €/vuosi. Jos tuo raja ylittyy, käsitöihin lisätään 25,5 % arvonlisäveroa. Tässäpä mietittävää tälle viikonlopulle. 

Ostin Vintedistä

Vinted on kova mainostamaan sosiaalisilla alustoilla. En ollut kovin kiinnostunut tästä uudesta tulokkaasta. Meillä itsellä on kirpputori ja kaupungista niitä löytyy useampiakin. Luulin että alustassa myydään pelkkiä vaatteita.

Miten ollakaan, kun eräänä iltana aloin Vintediä selaamaan löysin tämän kuvassa olevan langan! Ostin lankaa paikallisesta marketista joskus keväällä ja tein siitä aivan ihanat villasukat. Ne myytiin heti ja kun menin uutta lankakerää ostamaan, hyllyn reunassa oli ilmoitus että tuotetta ei valitettavasti ole saatavana.

Hatmihan siitä tuli. Aloin googlailemaan lankaa eri paikoista. Prisman verkkokaupastakaan sitä ei saanut. Lähin myymälä, josta lanka olisi pitänyt käydä ostamassa, sijaitsi noin 400 kilometrin päässä. Olisi tullut sukkalangalle hieman hintaa!

Vintedissä kyseinen lankakerä maksoi 4 euroa kun kaupassa langan hinta on lähes 5 €. Hintaa nosti parilla eurolla jokin takuutoimitus. Ei paha kotiinkuljetettuna! Kirjauduin Vintediin ja ei kun tilaamaan. Myyjä lähetti viestin jo samana päivänä, että lanka on lähetetty. Alkoi jännitys.

Vintedistä ja postilta tuli väkiaikatiedotuksia, missä lankakeräni on tulossa. Saapui päivä, jolloin paketti oli postilaatikossa. Olipa jännä avata laatikko. Se oli erittäin hyvin pakattu. Olisi voinut särkyvää lähettää, eikä varmasti olisi mennyt rikki! Niin hyvin oli pakattu.

Avasin vahvan pahvilaatikon varovasti ja poistin monenmoiset kääreet. Ja sieltähän se esiin putkahti tuttu lankakerä! Olin kyllä enemmän kuin mielissäni saadessani pitkään kaivatun sukkalangan! Tästä tekee kahdet sukat kun väliin laittaa yksiväristä, vastaavaa lankaa. Lähetin myyjälle ylitsevuotavat kiitokset. Vastauksena myyjä painoi sydänemojia.

Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan, sanotaan laulussakin. Tilasin langan kanssa samaan syssyyn neulepuikkoja. Sain 9 kpl 4-kokoisia, loput 3,5 ja 3:n kokoisia puikkoja. Summa summarum, viiden kappaleen puikkosetin hinnaksi kotiintoimitettuna tuli pari euroa. Ja taas lähti, toiselle Vinted-myyjälle, kiitosviesti. Edullista, eikö totta?

Minulla on usein työn alla yksi tai kaksi sukkaparia ja usein on tullut tenkkapoo kun puikot ovat loppuneet kesken projektin. Tämän enempää sukkia tai mitään muutakaan ei kannata olla keskeneräisenä ettei mielenkiinto lopahda kesken työskentelyn. Ja nyt puikot suihkimaan! Son moro! 

Toinen kokeilu Socki Plus -langalla

 

Talvella Ad Librikseltä tilatessani tilasin myös kirjavaa Socki Plus -lankaa. "Vahingosta" viisastuneena päätin näihin sukkiin laittaa resorit, kantalapun ja ehkä kärjet yksivärisestä samanlaatuisesta langasta. Tein hyvän matkaa vartta. Nyt vain 40 silmukalla. 10 silmukkaa puikollaan. Mutta voi kauhistus, kun iloisen punainen osa alkoi vasta hieman ennen kantatilkkua! Tulee liian synkänsävyiset sukat! Ainakin minun mielestäni. 

Purin lankaa hyvän matkaa ja tutkin kuviointia. Pääsin lähes puoleen väliin kerää kunnes sama kuvio toistui. Ei kun rohkeasti lanka poikki niks naks.

Purin jo kutomani sukan varren resoriin asti ja aloin sileän heti punaisella sävyllä. Katsotaan nyt, mihin kohtaan sukkaa sijoitan purkamani sinisen osan. Vai jääkö se kenties jämätähteeksi johonkin toiseen projektiin.

Punnitsin kerän, josta nyt teen vartta. Lankaa ei ole kuin 25 grammaa. Nyt tulee jännää! Siksi näitä on niin mielenkiintoista tehdä, kun ei koskaan tiedä mihin langat riittävät ja miten kuvioinnit sijoittuvat.

Kun kantalapun paikka alkoi ensimmäisessä sukassa lähestyä, oli aika laittaa toinen sukka tulille. Näin saadaan suht' identtiset sukat.

Saatuani kantapään valmiiksi vaihdoin Sockiin. Näistä tulee oikein designsukat! Tämän vuoksi näitä tahtoo tehdä uudelleen ja uudelleen, kun ei tiedä, minkänäköiset näistä tulee valmiina. 

Tämä on kuin parhaimmasta jännityselokuvasta. Tahdoin molempiin sukkiin samanlaiset punasävyiset raidat. Lanka oli jaettava kahtia. Yritän saada punaiset raidat sukkien keskiosaan. Jatkuu....

Tadaa! Ja tässä ovat valmiit sukat. Eivätkö olekin nätit? Ja lankaa jäi siemeneksi seuraaviin Socki Plus -sukkiin. 

Teline hiusdonitseille

 

Se on jo toukokuu pyörähtänyt käyntiin. Ihanaa kun ei ole koko talvena tarvinnut tapella lumitöiden kanssa! Jäi valtavasti energiaa taloudellisesti tuottavaan työhön.

Kesä lähestyy ja silloin avautuu jälleen kesäkahvila. Matkamuistomyymälän puolelle tulee pitkästä aikaa käsitöitä. Hiusdonitsit eivät näytä lainkaan hyviltä jossain hyllyllä makaamassa. Niille täytyy olla oma esittelyteline! Ja hiusdonitsi sopii mainiosti pieneksi lahjaksi tulevana viikonloppuna vietettävään äitienpäivään. 

Kaivoin varastosta laudanpätkän ja harjan varren. Varsi oli alunperinkin hankittu hiusdonitsien säilytykseen. En vain heti keksinyt, miten. 

Sahasin höylälaudasta noin 50 cm pätkän ja harjanvarren sahasin viiteen samanpituiseen osaan. 

Naputtelin viisi kannallista naulaa laudan läpi tasaisin välimatkoin. Ruuvit kävisivät vielä paremmin. Kulmat voi hioa santapaperilla mikäli sellaista huushollista löytyy. 

Lopuksi koputtelin harjanvarresta katkomani palat varovasti kiinni nauloihin.

Valmis! Eikö olekin kuin kaupasta ostetun näköinen.

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ! 

Langat järjestykseen!

 

Ahkeralle neulojalle/virkkaajalle kerääntyy tarjouksista ostaessa erinäinen määrä lankoja. Loppujen lopuksi ei tiedä paljonko ja mitä niitä on. 

Marketissa olivat villalangat taas tarjouksessa ja mietin, mitähän sävyjä minulla on. Mitä tarvitsen lisää. Asia alkoi askarruttamaan ja päätin inventoida lankavarastoni - keskellä yötä! Aamulla starttaan auton, mikäli jotain tärkeää värisävyä puuttuu. 

Yläkuvassa näkyy, mitä lankoja omistan. Lisäksi on pussillinen jämälankoja sekä yksittäiskappaleita. Himoneulojat katsovat lankavarastoni vähäiseksi. En ole mikään ammattikutoja. Näistä riittää pitkäksi aikaa tikkuamista. Lisäksi pieni, epäkäytännöllinen vanha maalaistalo asettaa omat rajoituksensa säilönnälle. 

Lajittelin lankani kolmeen muovikassiin suunnilleen yhtä paljon kaikkia sävyjä kuhunkin. Huom! Kannattaa säästää vanhat muovikassit! Nykyiset kierrätyskassit ovat niin heikkoa materiaalia, että ne hajoavat kun laitat ne solmuun. 

Yritä laittaa säilömäsi langat sellaiseen paikkaan, etteivät ne olisi kovin paljon kenenkään tiellä. Nuohoojilla on nykyään velvollisuus ilmoittaa palotarjastajalle liian sotkuisista asunnoista. Mitenhän meille mahtaa käydä, kun pari vuotta sitten tehdyn keittiöremontin kaappi on vielä vierashuoneessa. Langat ovat kaapin takana. Emme raaskineet hyvää kaappia hävittää eikä kukaan huolinut sitä ilmaiseksikaan. Joten se on meillä väliaikaisesti varastossa vieraskamarissa. 

Neulotaan pipo

Suunnitelmissani oli pitkään kytenyt ajatus pipon valmistamisesta. Muhkumyssyt ovat kovasti muotia ja mitä tällainen bisnesorientoitunut ihminen tekisi muutakaan kuin sitä mikä mahdollisesti menisi kaupaksi.

Reilu viikko takaperin olin tilannut paperiset veroilmoituslomakkeet. Perinteisenä ihmisenä meillä täytetään osa ilmoituksista paperille. Tilaus tulee edullisemmaksi kuin ostaa uusi mustepatruuna joka toinen vuosi kuivettumaan.

Lomakelähetys lienee mennyt väärään postilaatikkoon. Lähistöllä asuu samanniminen henkilö ja hän ei koskaan palauta väärään laatikkoon tulleita lähetyksiä. No, se siitä! Ei tarvitse veroilmoitusten kanssa hikoilla. Neulomaan siis!

Lankana käytin Housen Pehmovillaa. Mutta ennen kuin tähänkään vaiheeseen päästiin oli ankara pipomallien metsästys netistä. 

Kun sopivaa neulontaohjetta ei löytynyt, täytyi tehdä koetilkku. Viimeksi tein pipon peruskouluaikoina (jonka äiti lopulta päätteli).

Tämä ohje natsasi parhaiten suunnittelemaani malliin. Linkki ohjeeseen löytyy täältä.

Tuntien aherruksen jälkeen oltiin tässä vaiheessa. Täytyi mennä nukkumaan.

Seuraavana aamupäivänä pipo valmistui. 100 gramman kerä riitti tällaiseen. Eipä jäänyt jämälankoja. Aikaa kului varmaan kuusi tuntia kun joku kehui neulovansa pipon 40 minuutissa.

Seuraavaksi oli roosansävyisen myssyn vuoro. Sanoisin että kahdesta kerästä tulee näyttävä muhkupipo tupsulla varustettuna. Housen Pehmovilla on ainakin minun mielestäni tarpeeksi sileää pipoon ettei pistele ikävästi kuten jotkut lankalaadut. 

Nenäpäiväsukat

Tuttu valitteli kylmiä jalkojaan. Niinpä päätin tehdä hänelle lämpimät villasukat ystävänpäivälahjaksi. Tutun mieliväri on punainen. Katselin netistä sukkamalleja ja sitten välähti. Teenpä Nenäpäiväsukat. Tämä on hyväntekeväisyysmalli, joten en voi valmistaa näitä myyntiin. Kaunis kuvio houkutti kokeilemaan, niinpä päätin tehdä lahjasukat tällä mallilla. Marketissa sattui olemaan villalangat tarjouksessa ja olin ostanut niitä. Sekin vauhditti projektiani, kun langoista ei ainakaan tule pulaa. 

Tässä näet kuvion, joka syntyy sukkien varteen. Koko ohje on tässä . Kokeilin elämäni ensimmäisen kerran palmikoiden kutomista. Minulla ei ole apupuikkoa. Tulitikku toimitti sen virkaa. Oli hieman karhea, lanka meinasi tarttua puikkoon kiinni. Hyvin onnistui näinkin. 

Yhdessä viikonlopussa sain nämä valmiiksi. Yksivärisen neulominen on TYLSÄÄ! Muuten Nenäpäiväsukat ovat sievät, mutta kaipaisi teriinkin jotain kuviointia niin olisi hauskempi tehdä näitä. 

 Sitten vielä kauniiseen kääreeseen, rusetti päälle ja kortti sukkien hoito-ohjeineen matkaan. Voi la! 

Säärystimet

 

Sain jostain ihania, täysvillaisia perinnelankoja. Mietin pitkään, mitä niistä tekisin. Eihän kaikkea kannata vaan säilyttää. Käyttöönhän ne on tarkoitettu! Yhdet kirjoneulelapaset niistä tein ja virkkasin isoäidinneliöistä tyynynpäällisen. Oli muuten ensimmäinen virkkaustyöni.

Neuloosin ollessa pahimmillaan tein kahdet jämälankasukat. Polvisukkien valmistuttua tahdoin kokeilla säärystimien neulontaa. Nehän on helpommat ja nopeammat tehdä kuin polvisukat. Ei muuta kuin netistä ohjeita tutkimaan.

Päädyin tällaiseen malliin. 60 silmukkaa jaetaan neljälle nelosen kokoiselle puikolle. Jokaiseen 15 silmukkaa. Sitten aletaan neulomaan yksi nurin, yksi oikein. Vaihdetaan välillä väriä. Välillä ei tarvitse lisätä tai vähentää silmukoita. Langat ovat Seitsemän Veljestä -paksuisia. Sävyt maanläheisiä.

Joku väitti tehneensä yhden säärystimen 2,5 tunnissa. Sileällä neuleella tosin. Jaa-a! Olisikohan säärystimet mahdollista tehdä pyöröpuikoilla homman nopeuttamiseksi? 

Jos lanka on kovin ohutta, sen voi neuloa kaksinkertaisena. Näitä pikkukeriä on monta, joten edellinenkin neuloja on varmaan tehnyt kahdesta kerästä yhtäaikaa.

2,5 tuntia kului ja olin saanut 15 cm valmista vartta. Joku oli tehnyt sileällä neuleella koko säärystimen valmiiksi samassa ajassa. En tiedä, oliko 30 cm vai pidempi 40 cm. Minä teen 40 senttiset kun kerran vauhtiin pääsin ja materiaaliakin on.

Ja näin lähti toinenkin säärystin valmistumaan. Tämä on mukavaa! Mukavampaa kuin vaikka vesakoiden raivuu tai ruohonleikkuu. Näitä säärystimiä ei tarvitse koskaan enää tehdä uudelleen. Kun taas vesakot, nurmikot ja rikkaruohot kasvavat aina uudelleen ja uudelleen, vaikka miten ahkerasti tekisi töitä.

Säärystimet näyttävät kapeahkoilta. Kuitenkin joustinneuleen ansiosta ne venyvät kiristämättä paksumpaankin pohkeeseen sopiviksi.

Työ valmiina. Villalankaa on helppo katkaista ilman saksia. Eli villaneuleiden valmistus on sopivaa puuhaa vaikka myyjäisissä asiakkaita odotellessa. Koriin vaan langat mukaan!