Yrittämisen sietämätön keveys

 

Tämän kertaisen blogikirjoitukseni aihe on yrittäjyys. Kannattaako sittenkään ryhtyä yrittäjäksi? 

Yrittämisessä on monta hyvää puolta. Voit tehdä sitä mistä juuri itse pidät kaikkein eniten. Voit itse suunnitella työaikasi. Pomo ei ole niskaan hengittämässä. Eivätkä työtoverit juorua selkäsi takana. 

Meillä on pieni yrittäjäyhdistys, jonka jäsenet tukevat toisiaan ja sieltä saa apua ja neuvoja. 

Suomessa toiminta on todella byrokraattista. Toisaalta kannustetaan yrittämään, mutta sitten iskee byrokratia ja verottaja. 

Sain Pro Agrian kautta Y-tunnuksen ja hehkutin intopinkeänä olevani oikein virallisesti yrittäjä. Laitoin kaikki tulot ja menot, matkakustannukset ynnä muut tarkasti muistiin. Hankin oikein puhelinsovelluksen mikrofirmaani varten. Maksukortinlukusovelluksen vuoksi ilmoittauduin vielä kaupparekisteriin.

Minifirmani tulot jäävät alle eläkevakuutusmaksupakollisuudesta, joten yksi yrittäjyyden huolenaihe on sivuutettu. Toisaalta olen eläkemaksuistakin lukenut, että kyllä sinne yrittäjien rahat kelpaavat, mutta itse eläke jää monesti muutamaan kymppiin kuukaudessa.

Vaan nytpä verottaja kiinnostui yrityksestäni. Olen alvivelvollinen, mutta en katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa niitä, kun liikevaihtoni jää alle 10 000 euron ja alvit astuvat kuvioihin vasta kun tienuut ylittävät 15 000 egee.

Jotkut sanovat että alvit saa takaisin jos tulot on alle 15 000 €. Ja katin kontit! Alveja saa takaisin VAIN jos alvillisia OSTOJA on ollut enemmän kuin MYYNTEJÄ.

Jouduin pulittamaan lähes sata euroa mätkyjä siitä etten ollut ilmoittanut alveja. Alveissa on älyttömän kova laskeminen kun on kolme eri verokantaa. Laske sitten kaikista myynneistä ja ostoista ne ja talleta kuitit ja kirjanpidot 7 vuodeksi! Alvivelvollisuudesta ei pääse eroon noin vain. Siinäkin on jotkut pykälät miten menetellä eri vuoden aikoina. 

Kirjanpitäjää ei kannata työhön palkata, kun hänkin ottaa oman osuutensa. Ja lisäksi et pysy kärryillä, miten firmallasi todellisuudessa menee jos joku muu hoitaa finanssiasiat. 

Ja sitten tuli vielä jokin muu veromaksu sekä myöhästymismaksu. Ihmiset googlaavat, mitä yrittäjät tienaavat. Mikroyrittäjät tienaavat yleensä vähemmän kuin duunari.

Ja kevytyrittäjyydestä muutama sananen. Pankit ym. tarjoavat ihmisille kevytyrittäjyyttä. Ne tekevät kirjanoitopalveluillaan bisnestä. Verottaja ei moista yrittäjyyttä hyväksy. On vain joko palkansaajia tai yrittäjiä.

Yrittäjyydestä haaveileva! Oletko valmis seurustelemaan verokarhun kanssa mikroyrityksesi taloudesta useita kertoja vuodessa, peläten, mitä postiluukusta kolahtavassa verottajan lähettämässä kirjeessä tällä kertaa lukee. Meille tulee usein kaksi-kolmekin verokirjettä kerralla monta kertaa vuodessa.

Jos omaat Y-tunnuksen, jäät työvoimatoimiston palveluiden ulkopuolelle, vaikka yrittäjyydestä ei olisi tuloja ja jäisit työttömäksi. Se on p....kapuhetta että joku yrittäjä olisi päässyt kortistoon. Yritys täytyy laittaa ns. pöytälaatikkoon ja sitten kokeilla onneaan työkkärin kanssa uudelleen. 

Jos yritystulosi on pienimuotoista, älä haaveilekaan mistään Y-tunnuksista tai muista sellaisista! Joudut niiden kanssa vaan liemeen!

Merkitse yrittämisellä ansaitsemasi tulot muihin tuloihin. Ja menot myös. Pääset paljon helpommalla. Annetaan niiden olla yrittäjiä, jotka tienaavat useita kymmeniä tuhansia. Heillä on varaa olla yrittäjä! 

Ohdakkeinen on yrittäjän tie

Vanhaa hirsirakennusta pystytettiin lähes vuosi. Eivätkä kirvesmiehet saaneet kaikkia varveja asennettua paikoilleen kuten kuvasta näkyy. 

Eräs naapurimme oli kovin huolissaan, muistammeko varmasti maksaa veroja kaikesta yritystoiminnastamme. Hän ja hänen sukunsa ei ole ollut missään tekemisissä vuosikausiin. Paikalliselta nuohoojalta tuli tämä tieto. Hän kun oli liikkunut siellä suunnalla. 

No, ei kun veroilmoitusta vääntämään oikein pidemmän kaavan mukaan. Syksyllä tulo verotoimistosta tieto. Yrityksen ennakkoveroa on maksettava 21 prosenttia! Eihän tuo suuri ole, kun jotkut maksavat veroja 60 prosenttia. Mutta mikroyrityksen liikevaihdossa tuollainenkin osuus tuntuu. 

Näillä tuotoilla ei kannata YEL:iä tai muita maksella. Tulos pitäisi olla vähintään viisinkertainen. Harmittaa tietenkin, kun tavallisena palkansaajana ei pikkutuloista paljon veroa tarvitse maksaa. Mutta jos pyörität pientäkin bisnestä joudut maksamaan itsesi melkein kipeäksi. Kävisikö niin, että näyttäisin palkkatuloverokorttini kesäkahvila-asiakkaille ja ilmoittaisin olevani täällä duunissa vain? Maksaisivatko he minulle palkkaa kun keitän heille kahvit ja leivon pullaa? Eli olisin heillä töissä. Tuskinpa vain! 

Kun palkkasimme Veken ja Maken pystyttämään hirsirakennusta, ilmoittivat he tulleensa rakentamaan omakotitaloa. Nauroin heidän puheilleen. Eihän pyolilahoista hirsistä mitään taloja rakennella! Ja eihän tähän oltu LVI:tä eikä muita suunniteltu. Olin väärässä! Kyllä tuo hatara "lato" tuli maksamaan omakotitalon verran. Palkat osoittautuivat kaveruksille kovin suolaisiksi etanavauhtia tapahtuneen työskentelyn johdosta. Kaveruksille oli korkeista kuukausiveloituksista huolimatta epäilyttävän alhainen veroprosentti. Aivan kuin he eivät olisi palkkatyötä tehneetkään. Ihmeellistä! 

Meillä riittäisi kahvilarakennuksesta poistoja sadaksi vuodeksi. Näillä tuotoilla ei tarvitsisi yritysveroa silloin maksaakaan. Tulos jäisi miinusmerkkiseksi. Harmi vaan kun poistot on käytettävä 10 vuodessa. Silloin yritystuloksen olisi oltava toistakymmentä tuhatta euroa vuodessa. Sellaiseen ei täällä salolla voi koskaan yltää. Koko kylä metsitettiin kymmenen vuotta sitten. Eivät ihmiset tiedä, että täällä on yritystoimintaa ja että ihmisiä asunut jo 500 vuotta kun ei täällä ole muuta kuin metsää vaan. Kaikki kylätien varren kauniit niityt ja vaaramaisemat kasvavat nykyisin korpikuusikkoa. 

Olisimme ostaneet metsitetyt tienvarsipellot ja raivanneet ne takaisin nurmelle. Kylämaisema olisi säilynyt avoimena, olisimme saaneet EU-tukia ja raivauskustannukset olisi voinut vähentää verotuksessa. Olisi näkynyt, että tämähän on elävä kylä! Maanomistajilla ei ole ollut sanottavammin halukkuutta maakauppoihin. Suvun maita ei muille myydä! Mieluummin metsitetään ne. Pellonkunnostus niityksi on huomattavasti edullisempaa kuin maksaa kalliita tuntipalkkoja tupakkatauokojen ja suunnittelutuntien pitämisestä sekä talon saunan lämmityksestä ilmaisilla polttopuilla omaan käyttöön huijariremonttireiskoille! 

Sananparsi sanoo, että paistaa se päivä risukasaankin. Ja että kissa putoaa aina tassuilleen. Jos jotain hyvääkin tästä verotuksesta löytää niin sen ainakin, että nyt olemme oikein virallisesti yrittäjiä.