Lajittelua

Meillä tehtiin keittiöremontti keväällä. Olen monetkin kerrat moittinut pientä pakkausmuovin keräysastiaa kun kaapisto oli suhteellisen arvokas. 

Taas oli tänä aamuna sanko täynnä muovia ja ne sieltä ikävästi pomppivat lattialle ja kaapin sisuksiin. Keksin laittaa iloisen värisen kestokassin pikkusangon tilalle. Nythän tuohon mahtuvat viikon muovipakkaukset! Kerään muovit 200 litran jätesäkkiin. Säkin tyhjennän kirkonkylän ekopisteelle ja käytän uudelleen. 

Metallinkeräysastiasta luovuin ajat sitten todeten senkin liian pieneksi. Sen korviketta toimittaa suuri muovikassi. 

Keksin että metallinkeräysastiankin voi vaihtaa kestokassiksi, joka on kestävämpi ja siistimmän näköinen. Tadaa! Just sopivan kokoinen. 

Oikeastaan nuo jätevaunun sangot ovat liian pieniä maaseutuasukkaille. Ne sopivat paremmin kerros- tai rivitalon keittiöön, jossa kierrätyspiste on samassa talossa eikä 25 kilometrin päässä. Nyt jäi kaksi sankoa tyhjilleen. Jätesäiliössä on vain kaksi pussukkaa sekajätettä. Vielä kun keksisi miten saisi keräyspaperit mukavasti samaan kaappiin sopimaan, niin silloin olisi lajittelu kunnossa. 

Kierrätystä

Tänä kauniina syyskuisena sunnuntaipäivänä olimme siivoamassa edesmenneen läheisemme vaatevarastoa. Tarkoituksena on järjestää kirppispäivä keskustan torilla.

Voi hyvä tavaton sitä vaatteiden paljoutta! Eipä tarvinnut sen ihmisen kulkea rääsyissä, kuten monet iäkkäämmät tahtovat niin tehdä. Pari uuttakin neulepuseroa oli häneltä jäänyt.

Lajittelimme harkiten. Paljon jätetään itselle, kun joku perheenjäsenistä voi käyttää neuleita, collegehousuja, verkkareita ja fleecepöksyjä. Osa vaatteista säilytetään muistojen joukkoon. 

Seuraavassa kasassa ovat ne vaatteet jotka aiotaan myydä. Sanon, että 1/4 olisi hyvin riittänyt. Kuka nykyään ostaa vanhoja verkkareita ja collegehousuja kun kaupasta niitä saa uutena alle kympillä? Erästä laatikkoa penkoessa alkoi vaatteiden välistä karisemaan ruoanmuruja. Siellä oli ollut myyrän kätköpaikka. Meille alkoi muodostua myyräongelma kun olimme pari vuotta ilman kissaa. Myyrän sotkemia vaatteita ei tietenkään laiteta myyntiin.

Varastosta löytyi myyntikelpoista vaatetta, jotka olisi pitänyt pestä tai vaihtaa kuminauha. Jos saat jostain rätistä pari euroa, tai suuremmalla todennäköisyydellä se jää myymättä, kannattaako sitä alkaa pesemään ja paikkaamaan?

Tällä kertaa sellaiset tekstiilit jätettiin mappi ö-hön, eli katsotaan tilannetta uudelleen tuota tuonnempana. Joukossa oli myös niitä vaatteita, jotka menevät suoraan kaatopaikalle, vaikka yritämme välttää sitä viimeiseen asti.

Sellaiset, joita ei jätetä muistoksi tai myydä tai lahjoiteta tutuille, kerätään muovipussiin ja viedään seuraavalla kirkonkyläreissulla UFF:n kierrätyskonttiin. Sieltäpähän omansa löytävät.

Vaatteita lajitellessa tuli jälleen uusi idea. Kun loppuunkäytetyistä trikoovaatteista voi leikata räsyä ja virkata vaikka pannunalusia. Niin reikäisistä tai muuten käyttökelvottomista fleecevaatteista voi ehjistä kohdista leikata tilkkuja ja ommella vaikka torkkupeiton. Laitan aiheesta postauksen myöhemmin.