Kyläkirja on valmis!

 

Vaan on tätä värkättykin! Vuonna 2017 aloitimme ja monta mutkaa on ollut matkassa. Välillä tuli komplikaatioita, ja ei kun eteenpäin vaan. Sitten oli keskustelua kansikuvasta. Taittaja teki upean, kaikkia miellyttävän loppuratkaisun.

Ja tässä kyläkirjan takakansi. Teoksessa on lähes 400 sivua. Se on kovakantinen ja värikuvitettu. Kirja kertoo monipuolisesti Sivakan kylän historiasta, asukkaista, elinkeinoista, koulusta ja harrastuksista. Teoksessa esitellään paikallisia perinneruokia, sananparsia ja sutkauksia. Lopussa tutustutaan muutamiin kylällä vaikuttaneisiin persoonallisuuksiin. Kirjaa voi ennakkotilata Yläpihan verkkokaupasta www.ylapihashop.mycashflow.fi. Mukavia lukuhetkiä! 

Tietoja Sivakan kyläkirjaan

 TIETOJA SIVAKAN KYLÄKIRJAAN 15.9. ASTI!

Hei, jos kuka muistaa/tietää Valtimon Sivakkaan liittyviä asioita, tapahtumia, vanhoja valokuvia, piirroksia yms. ottakaa pikaisesti yhteys kirjan taittajaan Erkki Grenmaniin sähköpostilla eg@sci.fi. Tai ylapihantila@gmail.com . Materiaalin viimeinen lähetyspäivä on ensi maanantaina.

Kuva: Niilo Pyykönen, puromylly. V. 1931. Finnan arkistot.

Kylvöhommat käyntiin

 

🌿🏵️🌿 Näissä puuhissa tänään 🌿🏵️🌿

En hakenut peltomultaa syksyllä, niin perustin kylvökset kokonaan ostomultaan. Täytyy miettiä, miten saisi peltomaata muokattua edullisesti, että voisi kasvattaa jotain puutarhassa ja ottaa sieltä multaa taimikasvatukseen. Heinikossahan ei kasva mikään! Liian kalliiksi tulee traktorilla muokkaus. 💰💰

Kylvin astereita ja samettikukkaa. Asterit menevät lipputangon ympärille. Puolet samettikukista kasvatan myyntiin. Jos eivät mene kaupaksi, tungen ne jonnekin itselle kasvamaan. Taimihyllyt tulivat jo täyteen kun täytyyhän puutarhurillekin olla oma paikkansa. 🐈

Pirtin pöydälle on varattu kolmas minikasvihuone, mutta tiukkaa tekee kun pöydällä on kyläkirja-aineisto ja kirjaa tehdään vielä pitkään.

Puutarhan turvemulta on parempaa kuin puhdas kasvuturve, joka on pelkkää höttöä. Musta puutarhamulta on liian ätäkkää taimikasvatukseen. 🌱🌱🌱

Kirjoitetaan kyläkirjaa!

 

Tammikuu on tullut valkohankineen! Tänä vuonna ei olekaan niin hurjasti lunta kuin tavallisesti.

Olemme kirjoittaneet kyläkirjaa vuodesta 2017 lähtien. Saimme kirjalle hyvin seutua tuntevan taittajan sekä kielentarkastajan. Lisää muistoja ja vanhoja valokuvia mahtuu kirjaan mukaan. Lähetä materiaali sivakankylakirja@gmail.com. Eniten osallistuneet palkitaan ihkauudella kyläkirjalla! 

Virtuaalinen valokuvanäyttely

Eksoottinen kylämme kiinnostaa ihmisiä ja monet tulevat ihailemaan maisemiamme - jotka suurelta osin tosin on metsitetty. Kyläkirjahanketta vauhdittaakseni järjestin valokuvanäyttelyn, josta saatavat tulot menevät kirjan julkaisukuluihin. Valokuvien painatustarvikkeet jo maksoivat niin paljon, ettei ensimmäisenä näyttelyvuotena saatu edes niiden kustannuksia katettua. 

Näyttely jouduttiin kokoamaan pikavauhdilla, koska korona uhkasi peruuttaa koko projektin. Muisteluksia Sivakasta voit lähettää edelleen tänne vuoden loppuun asti. 

Valokuvien värit ovat jo haalistuneet ja näyttely on purettava kohta pois. Pääset virtuaalikierrokselle Ennenvanhaan Sivakassa -valokuvanäyttelyyn tästä linkistä. Videon loppu on ajatuksia herättävä. Ehkä jonain vuonna anon kaupungilta apurahaa johonkin toiseen valokuvanäyttelyyn. 

Pääsiäismunamaistelu / Easter Eggs

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille blogimme seuraajille! Pääsiäinen jatkuu helluntaihin asti eli yhteensä 50 päivää. On siinä juhlaa kerrakseen! Ostin tällaisia munia kaupasta. Ja nyt kommentit niistä. 

Äärimmäisenä vasemmalla on Rainbowin pääsiäismunia. Ne ovat tin köis, sopivan kokoisia. Onttoja sisältä. Ei yllätystä. Eivät kovin makeita. 

Samanmerkkiset Ruohomunat olivat meikäläisen mielestä enemmän "suunmyötäisiä". Nämä ovat pienempiä. Täyttä suklaata, ei onttoja. Makeus sopiva. Nättejä vaikka syötäviksi pääsiäiskoristeiksi.

Seuraavaksi siirryttiin munamaisteluissa perinteisiin yllätysmuniin. Kinderillä oli tänä vuonna salmonellakohu. Ostamani munat eivät kuuluneet saastuneeseen erään. Kinderissä on valkosuklaata ja tavallista suklaata. Maku tuttu perinteinen. Harmi, kun eivät tee enää kunnollisia yllätyksiä, vaan tätä koottavaa muovirihkamaa. Oikeastaan yllätyksen suojakuori on käyttökelpoisempi esimerkiksi pikkutavaroiden säilytykseen kun itse yllätys.

Mr Surprisessa oli myös koottava juttu, jota ei edes saanut kasaan. Suklaa oli hyvää.

Viimeiseksi oli Pandan muna. Siinäkin valko- ja tavallista suklaata. Sisällä nätti ei-koottava pandamaskotti, joka oli plussaa.

Olemme kirjoittaneet viisi vuotta kyläkirjaa ja olen koko ajan maininnut, että kirjoituksia otetaan mielellään vastaan SÄHKÖPOSTILLA. Siitä kun ne on helppo kopioida ja liittää kyläkirjaan. Pari päivää sitten joku kysyi, että voiko kirjaan lähettää tekstejä sähköpostitse. Voi hyvä jysäys! No, odotellaan tässä nyt muutama Eila mitä sieltä tuleman pitää. Ja juttuja, vanhoja kuvia, kirjeistä ym. dokumentteja otetaan edelleen vastaan osoitteessa sivakankylakirja@gmail.com

Lopuksi tuoreimmat kuulumiset epäonnistuneesta hirsirakennushankkeestamme. Tilasimme asiantuntijan tutkimaan, voisiko rakennusvirheiden korjaukseen saada avustusta. Kyllä voi. Parhaassa tapauksessa 35 prosenttia. Ehdot ovat todella tiukat. Täytyy olla selvillä kustannusarviot ynnä muut. Kävijä ihmetteli että rakentajille on tullut jokin "oikosulku" kun följareihin ei oltu kairattu koloja laskeutumisvaraksi. Hän sanoi että ei-asiantuntijakin huomaa tuollaisen virheen. 

Pelkkä korjaustyö tulee maksamaan yli 6000 euroa ja siihen vielä muut asennukset päälle, joten 10 000 eurolle käy äkkiä köpelösti. Eihän tuosta saa koskaan sellaisia summia takaisin, vaikka se yrityskäyttöön rakennettiinkin. Maksaisivatko meillä töissä olleet remppaheikat korjauskulut. Hehän eivät kiirehtineet rakennuksen valmistumisen kanssa, joten pätäkkätä heillä lienee jäänyt säästöönkin.

Happy Easter to all the followers of our blog! Easter continues until Pentecost, for a total of 50 days. It's a party for once! I bought such eggs from the store. And now comments on them.

 

At the far left are Rainbow Easter eggs. They are tin rope, of a suitable size. Hollow inside. No surprise. Not very sweet.

 

According to Meikäläinen, Grass Eggs of the same brand were more "mouth-watering". These are smaller. Full chocolate, no hollows. Sweetness suitable. Pretty even as edible Easter decorations.

 

Next, the egg tastings shifted to traditional surprise eggs. Kinder had a bout of salmonella this year. The eggs I bought did not belong to the contaminated lot. Kinder has white chocolate and plain chocolate. Taste familiar traditional. Too bad when you no longer make decent surprises, but this gathering plastic bastard. In fact, the protective cover of a surprise is more useful for storing small items, for example, than the surprise itself.

 

Mr Surprise also had a thing to put together that didn’t even get piled up. The chocolate was good.

 

The last was the Panda egg. Here, too, white and plain chocolate. Inside was a pretty non-assembled pandama bag that was a Plus.

 

We have been writing a village book for five years and I have always mentioned that the writings are welcome to be received by EMAIL. Because they are easy to copy and paste into the village book. A couple of days ago, someone asked if I could send texts to the book via email. Oh good pounding! Well, let's wait here for a few Eila things to keep from there. And stuff, old pictures, letters and other documents will still be received at sivakankylakirja@gmail.com

 

Finally, the latest news from our failed log building project. We commissioned an expert to investigate whether a grant could be awarded for the repair of construction defects. Yes you can. At best, 35 percent. The conditions are really strict. Must be aware of cost estimates and others. The visitor was amazed that the builders had some sort of "short circuit" when no holes had been drilled in the feljara to allow for landing. He said even a non-expert will notice such an error.

The repair work alone will cost more than 6,000 euros and other installations on top of it, so for 10,000 euros it will suddenly go awry. After all, such sums will never be recovered, even if it was built for business use. Would the sluggish repair costs we had at work pay. After all, they weren't in a hurry with the completion of the building, so they probably had some savings.

Kirjastoauto kävi

Männä viikolla tapahtui sellainen ihme, että kirjastoauto alkoi jälleen kulkemaan kylällämme. Edellisestä auton visiitistä on heti kohta kulunut parikymmentä vuotta. Oikein kahden sanomalehden toimittajat olivat paikan päällä todistamassa tätä historiallista comebackia. 

Minä naapurin rouvan kanssa menimme autolle. Toisellakin pysäkillä oli ollut asiakkaita. Tutustuin näkövammaisille tarkoitettuun äänikirjavalikoimaan, mutta pannahinen kun otsikot olivat niin pienellä präntillä ettei tällainen heikkonäköinen saanut niistä selvää. Olisi pitänyt ottaa suurennuslasi matkaan. Lainasin Fingerporin sarjakuvakirjoja ja ne olivat ihan hauskaa luettavaa.

Nyt huomio kyläläiset! Käytetään ahkerasti tätä palvelua kun se on saatu takaisin tänne. Kirjastoauto liikennöi siis parittomina viikkoina perjantaisin klo 13.00-13.20 eka parkki. Ja toinen parkki 13.25-13.45. Tervemenoa! Mitenkäs se Jörkka sanoi aikoinaan: -Lukeminen kannattaa aina!

Last week, a miracle happened that the library car started driving in our village again. Twenty years have passed since the last car visit. The editors of the right two newspapers were on the scene to witness this historic comeback.

My neighbor and I went to the car. There had been customers at the second stop as well. I became acquainted with a selection of audiobooks for the visually impaired, but pannahinen when the titles were in such a small print that such a visually impaired person could not figure them out. Should have taken a magnifying glass on the road. I borrowed Fingerpor’s comic books and they were all fun to read.

Now the attention of the villagers! This service will be used extensively once it is brought back here. The library car therefore operates in odd-numbered weeks on Fridays from 1 pm to 1 pm at the first parking lot. And another park from 13.25 to 13.45. Hello! How did Jörkka once say: -It is always worth reading!

Maaseudun maankäytöstä

Vietimme keskiviikkona maailman maisemapäivää. Maiseman merkitys korostuu täällä maaseudulla asuessa, töitä tehdessä. Maisemaa ei pääse "pakoon". Mikäli totuttu maisema muuttuu dramaattisesti, herättää se monenlaisia tuntoja. Ei pelkästään positiivisia. 

Radio-ohjelmassa haastateltiin Liperin seudun kyläläisiä, jonne suunnitellaan avattavaksi kivilouhosta. Äänessä oli mökkiläinen, joka on kilometrin päässä kaivoksesta. Kuinka tuleva toiminta haittaa häntä, ympäröivää luontoa ja paikallisia asukkaita. Ja varmasti se sen tekeekin. 

Jos yhtiö aikoo jotain, niin sitä noustaan yhtenä rintamana vastustamaan. Mutta, yksityiset maanomistajat saavat tehdä maillaan mitä tahtovat. Ja kukaan ei sano mitään - tuskin huomaavatkaan. Miten tämä on mahdollista? Eikö yksityisten maanomistajien alueet ole yhtä arvokkaita kuin yhtiöidenkin? 

Meidän kylällämme kävi niin että eräs metsäalan toimija kulki talosta taloon ja houkutteli kyläläiset metsittämään vanhat peltonsa. Metsäasiantuntija ei huomannut mainita maanomistajille sitä, että heidän maansa on arvokasta perinnemaisemaa eikä sitä että pellonmetsitys on vapaaehtoista.

Näin tapahtui. Kun nimi oli saatu paperiin, koneet tulivat jo seuraavana päivänä metsittämään. Meillekin käytiin useampaan otteeseen tarjoamassa metsitystä lähes 400-vuotisen sukutilan pelloille isännän maatessa sairasvuoteella. Emme metsittäneet. Kylän pellot eivät ole mitään "peltoheittoja" jossain metsän siimeksessä, vaan tyypillisissä pohjoiskarjalaisissa vaaramaisemissa puikkelehtivan kapean kylätien varrella. 

Kylämme on oli aiemmin kuuluisa komeista kaukonäkymistään, joita kävivät taiteilijat ja maisemakuvaajat ihailemassa. Alueemme määriteltiin kolmisenkymmentä vuotta sitten maisematyypiltään Vaara-Karjalan alueeksi. On ikävää kun komeat maalaismaisemat idyllisen kylätien varrella muuttuvat pian synkäksi korpikuusikoksi, eikä kukaan mahda / halua tehdä asialle mitään.  

Kun koko lähiympäristö kasvaa kuusikkoa, emme mekään saa maillemme suojelualuetta tai kaavamerkintää. Maakuntaliitossa "priorisoidaan": ei kannata säästää yksittäistä kohdetta vaikka paikka olisi miten arvokas, jos ympäristö on rahan-..... tarkoitan metsänkasvatusaluetta.

Otimme asiasta yhteyttä ELY:yn ja muihin viranomaisiin jos he voisivat estää kylämaisemien tuhoutumisen. Kaikki ovat täysin hampaattomia. Yksityisomistus on rikkomaton. Eräs ympäristöviranomainen ehdotti että ostaisimme metsitetyt pellot ja raivaisimme ne takaisin avoimeksi. Tämä ei maata omistaville käynyt. He eivät ensi-isiensä maita muille myy. Jos maanomistajat asuisivat paikkakunnalla, olisivat he harkinneet maisemiensa metsitystä ehkä tarkemmin. Kuka löytäisi kompromissin että arvokas maisema säilyisi ja lopputulos tyydyttäisi kaikkia osapuolia? 

Kuvassa kuuselle metsitettyä peltomaisemaa kylätien varressa. 

Maiseman Tarina

 

https://youtu.be/hemVpgbJ3d0

Tällä upealla kuvakavalkadilla kerrotaan Nurmeksessa Valtimon pitäjässä sijaitsevan Sivakkavaaran kylän maiseman tarina. Katso ja nauti! Vielä ehtii mukaan maisemakampanjaamme https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/. Osta ja auta säilyttämään arvokas kylämaisema avoimena.

Huom! Jos kuva ei lähde pyörimään, klikkaa tätä YouTube linkkiä https://youtu.be/hemVpgbJ3d0

Katson maalaismaisemaa

 

Jee! Eilen tuli hieno ylläripylläri. Nurmeksen kaupunki rahoitti maisemahankettani. Kiitos, kiitos ja vielä kerran KIITOS!!! Maalla on mukava asua ja töitä täällä riittää. (palkan saanti on sitten toinen juttu). Saan energiaa tuijottamalla kaukaisuuteen, mutta kylämme peltoaukeat on suurelta osin metsitetty, joten horisonttia ei näy kuin parista kohdasta.

Siksi olisi tärkeää pitää nämä vuosisatoja viljellyt pellot avoimina. Se on arvokas osa kulttuuriperintöä, vaikka niistä ei saakaan tuloja 15 000 euroa hehtaarilta kuten metsänkasvattajat. Ja joku bisneksistä tietoinen letkautti, että tilipäivä on vain kerran elämässä. Metsänkasvatushan ei ole hätäisen puuhaa.

Minimitavoite 1000 euroa täyttyi 1.2. eli jos kampanja-aikaa ei olisi jatkettu, tavoite ei olisi täyttynyt, rahat olisi pitänyt palauttaa mesetoijille ja valtava työ olisi mennyt hukkaan. Toivomme nyt että saisimme hyvän kivien raivaajan jo keväällä. Ja että joku/jotkut muutkin alkaisivat hoitaa yhteistä kylämaisemaa. Ei parin-kolmen hehtaarin puuston raivaus tienvarresta vie ketään konkurssiin. Täkäläiset metsänomistajat saavat elantonsa muusta kuin puunkasvatuksesta.

Ja meidän maisemakampanjaa voi tukea kuukauden loppuun asti täältä https://mesenaatti.me/1897/Pelastetaan-Perinnemaisema-105364521407019 Saadaanko toinenkin tonni täyteen? 

Maisemanhoitotunnustus

 

Vuonna 2015 meille myönnettiin Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoitotunnustus työstämme maiseman ja rakennusperinnön vaalimisessa. Rahoita kylämaisemakampanjaamme https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/

Musti

 

 Wwuff, rruffhh! Tunsitkos sinä tämän tyypin? Hän oli Musti - perinnepihan koiruli, joka haukkui omaa blogiaan ja ihmetteli emännän outoja toilauksia. Musti ulkoilutti emäntäänsä sillä seurauksella että emäntä sai valokuvillaan Kalevalaseuran palkinnon ja teki kotikylänsä maisemista kuvakirjan. Nyt tämäkin peltoaukea on jo metsittynyt, mutta Mustin blogi on edelleen luettavissa http://www.mustin-paivakirjasta.webnode.fi

Ja Kylätiellä - kuvia Sivakan vaaramaisemakylästä on ostettavissa täältä https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/. Tutustu myös muihin tuotteisiin. Samalla autat kylän viimeisen vaaramaiseman kunnostusta. 

Keittolounas

 

Tiesitkö että Yläpihan kesäkahvilasta voi tilata keittolounaan? Voit valintasi mukaan ostaa jauhelihakeiton, makkarakeiton, lohikeiton tai kesäkeiton. Ateriaan kuuluu keiton lisäksi leivät, juomat, jälkiruokana vispipuuro ja pullakahvit, tee tai kaakao. Osta lounas verkkokaupasta ja tuet samalla kylämaisemahanketta https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/

Neuvon seuraavaksi herkullisen makkarakeittoreseptin. Annoksesta tulee neljälle hengelle. Kuutioi paketillinen lenkkimakkaraa. Ruskista palat voissa. Kiehauta noin litra vettä, lisää liemikuutio tai pari. Keitä yksi iso pussillinen peruna-keittojuureksia lähes kypsiksi. Lisää ruskistetut makkarakuutiot ja kiehauta. Nauti keitto ruisleivän ja kylmän maidon kera. Hyvää, helppoa, nopeaa ja edullista arkiruokaa! 

Valokuvateoksen esittely

Tein pari vuotta sitten kuvateoksen vaaramaisemakylästämme Sivakasta ja sen vuodenajoista. Sain Kalevalaseuran Kekrinpäiväpalkinnon, jota käytin teoksen julkaisussa apuna. Ifolorin ohjelmalla saa upeita kirjoja mutta melko hintava palvelu se on. Jos osaisi käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa paremmin, saisi vastaavan teoksen painatettua esimerkiksi Books on Demandilla huomattavasti edullisemmin. 

Ylläolevassa videossa näkyy, millainen teos on kyseessä; 60 paksua nelivärisivua, kuvatekstit mukana. Ostamalla kirjan joukkorahoituskampanjan verkkokaupasta, tuet samalla kylämaiseman säilymistä tulevaisuudessakin. Kylätiellä -kirjaa samoin kuin muitakin kampanjatuotteita voit tilata täältä https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/

Ehdota uusia kampanjatuotteita

 

Nyt kun maisemakampanjamme mainos on Facebookissa pyörimässä, onkin mainio hetki ehdottaa uusia vastikkeita maisemahankkeeseemme. Mitä juuri sinä tahtoisit ostaa ja samalla auttaa kylämaiseman säilyttämisessä?

Löydät tämän blogin sivulta palautelomakkeen. Vinkkaapa, mikä on juuri se juttu, joka pistää ihmiset liikkeelle hyvän asian puolesta. Onko se pannunalunen, patalappu kierrätysmateriaalista, yrttitee (teeaineksia ei tähän aikaan hangen alta saa), vai jokin ihan erilainen asia.

Tällä hetkellä myynnissä olevat vastikkeet löytyvät täältä https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/. Voit ostaa niitä ja samalla auttaa meitä Sivakkavaaran ainoan kaukonäkymä säilyttämisessä. Kiitos kun autat! 

Mie pääsin melekein ratio-ohjelmaan!

 

Iltapäivällä puhelin soi ja numero oli vieras. Ajattelin että täytyypä vastata. Jos on joku myyjä, sanon kiitos ei. Puhelu olikin Pohjois-Karjalan maakuntaradiosta. Toimittaja Siru Päivinen oli lukenut Facebookin Maitolaituriryhmästä lähikylän ihmeellisen maitolaiturin pelastusoperaation. 

Oli tosi jännää jutella radiosta tutun henkilön kanssa. Siinä meni asiaa ja vähän asian vierestäkin. Hän oli tulossa meille haastattelemaan samalla reissulla kun käy tekemässä juttua maitolaitureista. Sovittiin, että hän ilmoittaa, mikäli tulee tänään. Muuten jutun teko siirtyy ensi kesään.

Maakuntaradion lähetys toisi kylällemme lisää positiivista julkisuutta. Harmi kun kylältä on vaikea saada haastateltavia. Toivottavasti kesään mennessä olisi saatu jo rokote koronavirukseen niin ei tarvitsisi olla kovin varovasti. 

Kotisivu-uudistus

Voi tokkiinsa kun Blogger oli muuttanut kotisivuediittoriaan niin, että tässä silmät ymmyrkäisinä ihmetellään, kuten tämänaamuista lumisadetta. 

Mutta, hyviä uutisia on kerrottavana! Sivakan kylälle on luotu oma retkeilyreitti. Ja se tehtiin Citynomadi -sovelluksella. Yksi sunnuntai-iltapäivä siinä meni kylätietä tarpoessa ja täppejä merkatessa. Sitten reitti kaksi kertaa katosi kokemattomalta käyttäjältä ja kaikki piti merkata uudelleen.

Ensimmäisessä versiossa oli kuvat mukana ja nyt tähän kolmanteen ei ole vielä saanut ympättyä kuin kansikuvan. Oppia ikä kaikki! Tästä pääset tutustumaan reittiin https://open.citynomadi.com/route/8dc9c35ccc13b7c84695b3fd97261a52

No, nyt minä keksin, miten tätä uudistunutta ediittoria oikein käytetään! Täytyy mennä ensin katsohan asetuksiin ja sieltä muuttaa tietokonenäytölle kunnes pääsee jo aiemmin kirjoitettua tekstiä muokkaamaan.