Käsitöiden hinnoittelu

 

Löysin Tokmannilta aivan ihanansävyistä Seiskaveikkaa. Pakko oli ostaa ja kokeilla, minkälaiset sukat tästä syntyy. Valmistan käsitöitä myyntiin ja tahdon saada työstäni korvausta. Tulot ja menot ilmoitan verottajalle. Lasketaanpa. Lanka yksiin naisten tai poikien sukkiin maksoi yli 7 euroa. Aikaa kuluu neulomiseen 8-9 tuntia. En ole kovin nopea neuloja. En käytä Magic Loopia tai muita nykyajan tekniikoita, vaan teen asusteet perinteisin menetelmin sukkapuikoilla. Olen pitänyt 25 euroa hintana sukkaparille. Eläkeläiset myyvät valmistamiaan sukkia muutamilla euroilla. He tekevät käsitöitä omaksi ilokseen eivätkä tahdo palkkaa työlleen. Hintojen polkeminen on epäedullista ansiokseen käsitöitä valmistaville. Jos annat töitäsi välitysmyyntiin, kauppa perii 25 - 35 prosentin provision. Olen kuullut niinkin hurjista välityspalkkioista kuin 50 %. Jos tahdot työllesi jonkinlaisen tuntipalkan, vaikka vain 5 €/h, tavallisen käsinneulotun sukkaparin hinta kipuaa 50 euroon. Kuka niin kalliita sukkia ostaa? Hinnat ovat alvittomia kun liikevaihto on alle 20 000 €/vuosi. Jos tuo raja ylittyy, käsitöihin lisätään 25,5 % arvonlisäveroa. Tässäpä mietittävää tälle viikonlopulle. 

Kaitaliina pöytäkangaspuilla

 

Teinpä päivänä muutamana uuden aluevaltauksen käsitöiden saralla. Meillä on juurikkakangaspuut vanhassa talossa. Joskus lapsena ollessani manguttuani aikani, äiti heltyi ja osti minulle pöytäkangaspuut.

Niissä oli äidin tädin luoma loimi valmiiksi. Ajattelin kokeilla kutomista ensi pienillä kangaspuilla. Tilkkutöistä oli jäänyt kangassuikaleita, jotka olin jemmannut talteen juuri kutomista silmällä pitäen.

Olisi tässä ollut kiireellisempääkin tekemistä kuin että alkaa kaitaliinaa kutomaan! Päätin tehdä vaaleansävyisen liinan, jossa siniset raidat. Näitä kuteita minulla on eniten.

Hallussani olevat pöytäpuiden kuteiksi sopisivat paremmin langat kuin oikeat kuteet. Sen verran huterat puut ovat. Ja aina viiden kerroksen jälkeen loimitukkia oli pyöritettävä eteenpäin.

Päivä kutoessa meni. Äkkinäinen kun olen. Ja kuteita täytyi välillä jatkaa. Ihan nätin näköistä jälkeä ensikertalaiselta. 

Jätin liian lyhyen loimenlopun, joten liinan päiden solmiminen oli yhtä tuskaa. Toinen pää sujui helpommin. Päätyjä täytyy viimeistellä vielä. 

Kuvan näköinen tuli tältäkin suunnalta tarkasteltuna. Vaaleat sävyt hieman vaihtelevat ihan tarkoituksella kun laitoin eri sävyisiä vaaleita kuteita tuomaan elävyyttä tekstiiliin.

Summa summarum. Meillä on valmiiksi ostettuja kalalankapuolia. Voin luoda pöytäpuihin joskus uuden loimen. Leikata esim. lakanasta tasalaatuisen kuteen ja kutoa liinoja myyntiin ennen kuin alan isoilla puilla kutomaan. 

Mansikkamaalla

 

Nyt on pääsiäinen juhlittu ja torillakin pyörähdetty. Kevättyöt aloitettiin täkäläisittäin ennätysaikaisin. Mansikkamaa on haravoitu. Meillä siirryttiin tavanomaiseen mansikanviljelyyn. Paikallisesti tuotetusta mansikasta on seudulla pulaa ja siitä saa hyvän hinnan. Jätetään hifistelyt heille, joilla siihen on aikaa ja tietotaitoa. Alue näyttää tureikkoiselta, kun suurella traktorilla ei pääse joka paikkaa niittämään ja raivaussaha sanoi viime kesänä työsopimuksensa irti. Moottori käy, mutta terä ei liiku. Millä saisi mättäitä kasvattavat heinät häädettyä mansikkamaalta? Pellosta 10 m2 on mätästynyt. Myrkkyä ei voi käyttää kun siinä kuolevat mansikatkin. Netistä saa edullisesti nastoja mansikkakankaan kiinnittämiseen. Tämä ensimmäinen, suurempi kasvatus ankkuroitiin kivillä. Ne haittaavat hoitotoimenpiteitä. 

Seuraavassa kuvassa Pohjorinne, joka saatiin vihdoin viimein raivattua kivistä viime syksynä. Niityn kunnostus oli joukkorahoituskohteena muutama vuosi sitten. Sivakkalaisittain sanottuna: Voipi kaunistaan katella! Lohkolle on kylvetty apila-nurmiseosta. Alkuperäinen kasvusto nousee kyllä säikähdyksen jälkeen. Lohkolla kasvaa niittykukkia kuten päivänkakkaraa, ruusuruohoa, kultapiiskua ym. Joku kertoi, että Pohjorinteellä on kasvanut tervakukkaakin. Näitä odotellen. Rinteen halki kulkee metsäpolku Salmijärventielle. Alueella liikkuvat, muistakaa käyttää polkua ettei se kasva umpeen! Kansalaisen karttapaikka neuvoo polun sijainnin. Polku on sen verran epätasainen, ettei sitä voi ajaa esim. retkipyörällä. 

Tämän suven suunnitelmissa on tien varressa sijaitsevan Suoniityn kunnostus. Sitten niittotyöt helpottuvat kun traktorilla saa vetäistä koko helahoidon nurin. 

Kiitokset kaikille menneille, nykyisille ja tuleville maatalousurakoitsijoille, jotka ovat auttaneet toteuttamaan toivetta elävästä maatilasta metsien keskellä! 

Lopuksi kukkakuvia. Meillä täytyy verkottaa tulppaanit ym. kevätkukat, kun puput pitävät niitä herkkunaan.

Kylvöhommat käyntiin

 

🌿🏵️🌿 Näissä puuhissa tänään 🌿🏵️🌿

En hakenut peltomultaa syksyllä, niin perustin kylvökset kokonaan ostomultaan. Täytyy miettiä, miten saisi peltomaata muokattua edullisesti, että voisi kasvattaa jotain puutarhassa ja ottaa sieltä multaa taimikasvatukseen. Heinikossahan ei kasva mikään! Liian kalliiksi tulee traktorilla muokkaus. 💰💰

Kylvin astereita ja samettikukkaa. Asterit menevät lipputangon ympärille. Puolet samettikukista kasvatan myyntiin. Jos eivät mene kaupaksi, tungen ne jonnekin itselle kasvamaan. Taimihyllyt tulivat jo täyteen kun täytyyhän puutarhurillekin olla oma paikkansa. 🐈

Pirtin pöydälle on varattu kolmas minikasvihuone, mutta tiukkaa tekee kun pöydällä on kyläkirja-aineisto ja kirjaa tehdään vielä pitkään.

Puutarhan turvemulta on parempaa kuin puhdas kasvuturve, joka on pelkkää höttöä. Musta puutarhamulta on liian ätäkkää taimikasvatukseen. 🌱🌱🌱

Neulotaan pipo

Suunnitelmissani oli pitkään kytenyt ajatus pipon valmistamisesta. Muhkumyssyt ovat kovasti muotia ja mitä tällainen bisnesorientoitunut ihminen tekisi muutakaan kuin sitä mikä mahdollisesti menisi kaupaksi.

Reilu viikko takaperin olin tilannut paperiset veroilmoituslomakkeet. Perinteisenä ihmisenä meillä täytetään osa ilmoituksista paperille. Tilaus tulee edullisemmaksi kuin ostaa uusi mustepatruuna joka toinen vuosi kuivettumaan.

Lomakelähetys lienee mennyt väärään postilaatikkoon. Lähistöllä asuu samanniminen henkilö ja hän ei koskaan palauta väärään laatikkoon tulleita lähetyksiä. No, se siitä! Ei tarvitse veroilmoitusten kanssa hikoilla. Neulomaan siis!

Lankana käytin Housen Pehmovillaa. Mutta ennen kuin tähänkään vaiheeseen päästiin oli ankara pipomallien metsästys netistä. 

Kun sopivaa neulontaohjetta ei löytynyt, täytyi tehdä koetilkku. Viimeksi tein pipon peruskouluaikoina (jonka äiti lopulta päätteli).

Tämä ohje natsasi parhaiten suunnittelemaani malliin. Linkki ohjeeseen löytyy täältä.

Tuntien aherruksen jälkeen oltiin tässä vaiheessa. Täytyi mennä nukkumaan.

Seuraavana aamupäivänä pipo valmistui. 100 gramman kerä riitti tällaiseen. Eipä jäänyt jämälankoja. Aikaa kului varmaan kuusi tuntia kun joku kehui neulovansa pipon 40 minuutissa.

Seuraavaksi oli roosansävyisen myssyn vuoro. Sanoisin että kahdesta kerästä tulee näyttävä muhkupipo tupsulla varustettuna. Housen Pehmovilla on ainakin minun mielestäni tarpeeksi sileää pipoon ettei pistele ikävästi kuten jotkut lankalaadut. 

Yrittämisen sietämätön keveys

 

Tämän kertaisen blogikirjoitukseni aihe on yrittäjyys. Kannattaako sittenkään ryhtyä yrittäjäksi? 

Yrittämisessä on monta hyvää puolta. Voit tehdä sitä mistä juuri itse pidät kaikkein eniten. Voit itse suunnitella työaikasi. Pomo ei ole niskaan hengittämässä. Eivätkä työtoverit juorua selkäsi takana. 

Meillä on pieni yrittäjäyhdistys, jonka jäsenet tukevat toisiaan ja sieltä saa apua ja neuvoja. 

Suomessa toiminta on todella byrokraattista. Toisaalta kannustetaan yrittämään, mutta sitten iskee byrokratia ja verottaja. 

Sain Pro Agrian kautta Y-tunnuksen ja hehkutin intopinkeänä olevani oikein virallisesti yrittäjä. Laitoin kaikki tulot ja menot, matkakustannukset ynnä muut tarkasti muistiin. Hankin oikein puhelinsovelluksen mikrofirmaani varten. Maksukortinlukusovelluksen vuoksi ilmoittauduin vielä kaupparekisteriin.

Minifirmani tulot jäävät alle eläkevakuutusmaksupakollisuudesta, joten yksi yrittäjyyden huolenaihe on sivuutettu. Toisaalta olen eläkemaksuistakin lukenut, että kyllä sinne yrittäjien rahat kelpaavat, mutta itse eläke jää monesti muutamaan kymppiin kuukaudessa.

Vaan nytpä verottaja kiinnostui yrityksestäni. Olen alvivelvollinen, mutta en katsonut tarpeelliseksi ilmoittaa niitä, kun liikevaihtoni jää alle 10 000 euron ja alvit astuvat kuvioihin vasta kun tienuut ylittävät 15 000 egee.

Jotkut sanovat että alvit saa takaisin jos tulot on alle 15 000 €. Ja katin kontit! Alveja saa takaisin VAIN jos alvillisia OSTOJA on ollut enemmän kuin MYYNTEJÄ.

Jouduin pulittamaan lähes sata euroa mätkyjä siitä etten ollut ilmoittanut alveja. Alveissa on älyttömän kova laskeminen kun on kolme eri verokantaa. Laske sitten kaikista myynneistä ja ostoista ne ja talleta kuitit ja kirjanpidot 7 vuodeksi! Alvivelvollisuudesta ei pääse eroon noin vain. Siinäkin on jotkut pykälät miten menetellä eri vuoden aikoina. 

Kirjanpitäjää ei kannata työhön palkata, kun hänkin ottaa oman osuutensa. Ja lisäksi et pysy kärryillä, miten firmallasi todellisuudessa menee jos joku muu hoitaa finanssiasiat. 

Ja sitten tuli vielä jokin muu veromaksu sekä myöhästymismaksu. Ihmiset googlaavat, mitä yrittäjät tienaavat. Mikroyrittäjät tienaavat yleensä vähemmän kuin duunari.

Ja kevytyrittäjyydestä muutama sananen. Pankit ym. tarjoavat ihmisille kevytyrittäjyyttä. Ne tekevät kirjanoitopalveluillaan bisnestä. Verottaja ei moista yrittäjyyttä hyväksy. On vain joko palkansaajia tai yrittäjiä.

Yrittäjyydestä haaveileva! Oletko valmis seurustelemaan verokarhun kanssa mikroyrityksesi taloudesta useita kertoja vuodessa, peläten, mitä postiluukusta kolahtavassa verottajan lähettämässä kirjeessä tällä kertaa lukee. Meille tulee usein kaksi-kolmekin verokirjettä kerralla monta kertaa vuodessa.

Jos omaat Y-tunnuksen, jäät työvoimatoimiston palveluiden ulkopuolelle, vaikka yrittäjyydestä ei olisi tuloja ja jäisit työttömäksi. Se on p....kapuhetta että joku yrittäjä olisi päässyt kortistoon. Yritys täytyy laittaa ns. pöytälaatikkoon ja sitten kokeilla onneaan työkkärin kanssa uudelleen. 

Jos yritystulosi on pienimuotoista, älä haaveilekaan mistään Y-tunnuksista tai muista sellaisista! Joudut niiden kanssa vaan liemeen!

Merkitse yrittämisellä ansaitsemasi tulot muihin tuloihin. Ja menot myös. Pääset paljon helpommalla. Annetaan niiden olla yrittäjiä, jotka tienaavat useita kymmeniä tuhansia. Heillä on varaa olla yrittäjä! 

Ommellaan scrunchie / Scrunchies

Myrskypäivän viihdykkeeksi ajattelin ommella parit scrunchiet. 1990-lukulaiset tuntevat nämä viehättävät asusteet paremmin hiusdonitsin nimellä. Meidän kangasvarastossa on laadukkaita kankaita. Alunperin niistä oli tarkoitus ommella kestokasseja, mutta ne eivät menneet kaupaksi.

Siispä töihin. Scrunchien malleja on yhtä paljon kuin niiden tekijöitä. Seuraavassa yksi versio. Leikkasin kankaasta 70 X 10 cm suikaleen, taitoin sen oikean puolen sisällepäin pitkittäin kahtia ja ompelin sauman pitkälle sivulle n.7 mm reunasta. Näin syntyy pitkä putkilo. Käytin apuna saumanvaran arvioinnissa ompelukoneen paininjalkaa.

Mielestäni kaikkein tylsin ja työläin vaihe scrunchien valmistuksessa on syntyneen kangasputkilon kääntäminen oikein päin. Apuvälineenä käännöstyössä voi käyttää pitkää neulepuikkoa tai vastaavaa. Nujusin tällä kertaa putkilon oikein päin ilman mitään apuvälineitä. Niitä meillä on huusholli täynnä, mutta niin on kaikkea muutakin kamaa, joten vaikea olisi nopeasti löytää pitkää neulepuikkoa.

Seuraavaksi leikkasin kuminauhasta noin parinkymmenen sentin pätkän ja kiinnitin nauhan toisen pään kiinni hakaneulaan. Sitten vaan pujotin kuminauhan kangasputkilon läpi. Varo, ettet karkuuta kuminauhan toista päätä putkilon!

Sitten solmit kuminauhan päät tiukasti umpisolmulla yhteen. Kiristä solmu vielä huolellisesti, ettei se aukea käytössä kangasputkilon sisällä.

Lopuksi yhdistät putkilon päät huolellisesti. Tarkista, ettei kangas ole kiertynyt korkkiruuville. Ompele sauma käsin pienin pistoin umpeen. Valmis!

Jos sinulla ei ompelutaidot ole vahvinta alaasi, klikkaa verkkokauppaamme ja tilaa valmis scrunchie. Täältä löydät eri kuoseja ylapihantila.mycashflow.fi

For storm day entertainment, I thought of sewing a couple of scrunchies. 1990s readers are more familiar with these charming accessories as hair donuts. This fabric was originally intended to be used to sew durable bags, but they did not go on sale.

So to work. There are as many models of scrunches as there are makers of them. Here is one version. I cut a 70 X 10 cm strip of fabric, folded the right side of it lengthwise in half and sewed the seam on the long side about 7 mm from the edge. This creates a long tube. I used the presser foot of the sewing machine to assess the seam allowance.

 

In my opinion, the most boring and laborious step in making scrunches is turning the resulting fabric tube in the right direction. A long knitting needle or similar can be used as an aid in translation work. This time I leaned in the right direction of the tube without any aids. We’re full of them, but so is everything else, so it would be hard to quickly find a long knitting needle.

 

Next, I cut a piece of rubber band about twenty inches and attached the other end of the tape to a safety pin. Then I just threaded the rubber band through the fabric tube. Be careful not to run away the other end of the tube from the rubber band!

 

Then tie the ends of the rubber band tightly with a closed knot. Tighten the knot carefully so that it does not open during use inside the fabric tube.

 

Finally, connect the ends of the tube carefully. Check that the fabric is not twisted on the corkscrew. Sew the seam by hand with small stitches. Ready!

 

If you do not have the strongest sewing skills in your field, click on our online store and order a ready-made scrunchie. Here you can find different patterns for ylapihantila.mycashflow.fi

Uusi kampanja alkaa

”Löydä läheltä” -kampanja käynnistyy

 

Löydä läheltä -kampanjan tavoitteena on saada nurmeslaiset sekä lähikuntien kuluttajat miettimään omia hankintojaan ja sitä, mitä kaikkea löytyy läheltä.

Kampanjan ideana on tarjota näkyvyyttä – yritysten tuotteista ja palveluista yhdessä alueen muiden yritysten kanssa. Herättää kuluttajien huomio - Löydä läheltä! -kampanjaan. Linkki kampanjan sivustolle https://www.pikes.fi /lahelta