Meillä nuukailukuurit jatkuvat. Syy: peltojen kunnostusprojekteihin on kulunut 36 000 euroa. Eikä loppua näy. Tuolla rahalla eläisi omavaraistaloudessa ainakin kuusi vuotta, ellei kauemminkin. Meillä rahat eivät kasva puissa, hahhah! Nimittäin, jos teet puukaupat ja luulet rikastuvasi, niin toisin käy. Myyntitulot verotetaan pääomatuloina eli veroihin kuluu 1/3. Ellet itse mene taimia istuttamaan ja tekemään ensiharvennusta, metsänhoitotöihin vieraalla teetettynä menee toinen kolmannes. Itselle jää sitten loput eli 1/3.
Miksi raivaamme peltoja? 50 vuotta on hoettu että maatilalla on viisi hehtaaria peltomaata, eli kelpaa EU-tilaksi ja saa kaikki korvaukset ja tuet. Ja katin kontit! Parikymmentä vuotta sitten tehdyssä digitoinnissa peltomaata löytyi vajaat 2,5 hehtaaria. Minne oli puolet pelloista kadonneet?
Vuotta 1976 vanhempia karttoja ei seudulta löydy. Jo tuolloin peltoa on ollut vain pari-kolme hehtaaria. Viisi hehtaaria on urbaanilegendaa jostain sadan vuoden takaa kun veljekset jakoivat ukkinsa sukutilaa. Lisäksi kannattaa olla muutama kymmenen aaria ylimääräistä kun niittomies saattaa jättää jonkin pellonreunan niittämättä ja se poistuu satelliittivalvonnassa pinta-alasta.
Viime syksynä saimme noin hehtaarin verran kunnostettua peltoa. Keskellä lohkoa on ruma kivi- ja maakerros. Vielä on kunnostutettava muutamia kymmeniä aareja ja yritettävä saada joku kuljettamaan järkyttävän kokoiset kivi- ja maa-ainekset pois pellolta. Tähän uppoaa vielä useita tuhansia euroja. Mikäli tämä edes onnistuu. Kiviä ja multaa on todella suuret kasat.
Mikäli saamme ennallistettua reippaat viisi hehtaaria, siitä on monia etuja. Maisemat komistuvat entisestään. Perustukea saa suuremmalta alalta. Maakuntakaavaan pääsyn edellytyksenä on minimissään 5 peltohehtaaria. Jos rapistumaan päässeet perinnerakennukset saadaan suojeluun ja/tai maakuntakaavaan, jää itselle pienempi osuus korjauskustannuksista. Esimerkiksi vanhaan aittaan ei varmaan 10 000 euroa riitä korjauskuluihin. Parasta olisi jos rakennusalan opiskelijat voisivat työharjoitteluna kunnostaa aitan.
Mutta palataanpa nykyhetkeen. Ilmalämpöpumppu kytkettiin pois päältä, kun se kulutti sähköä satasen edestä. Vanhaa, hataraa taloa kun lämmittää sähköllä, hörppää pienikulutuksinen ilppikin sähköä neljä kertaa enemmän kuin tiiviimpi, uudehko omakotitalo.
Vaatteita ei tarvitse ostaa kun entisiä on kirpputorilasteittain. Lääkkeitä ei onneksi tarvitse ostaa. Monivitamiini-hivenainetabletteja joskus ruokakaupasta. Kännykkä-nettiliittymä kilpailutettiin 19,90 euroon. Ei passaa pitkiä puheluita soitella. Ne kun laskutetaan erikseen. Lehti täytyy tilata. Ei pelkkää sometusta.
Seuraava säästökohde on ruoka. Sitä voi itse kasvattaa nyt kun tilattiin puutarhajyrsin. Ja lavoissa voi viljellä vaikkei omistaisikaan maanmuokkauskonetta. Nyt ei ole vielä kasvukausi, joten syömme edullisia kaupan ruokia.
Eräs TikTok-video innoitti minua tämän kirjoituksen laatimiseen. Siinä pienituloinen työtön valmisti ruokaa puuroriisistä ja soijarouheesta. Kommenteissa ehdotettiin muun muassa hernemaissipaprikaa. Ruoka-aika lähestyi parhaillaan, joten päätin kokeilla riisi-kasvismössöä.
Puuroriisit huuhdellaan vedellä jos niitä käytetään risoton aineksena. Keitin huuhdellut riisit lihaliemikuutiolla maustetussa vedessä. Sulatin hernemaissipaprikat mikrossa. Laitoin muutaman nokareen voita joukkoon. Yhdistin riisit ja kasvikset. Hyvää tuli!
TikTokissa ehdotettiin myös makaronia ja tonnikalaa. Riisiä ja säilykesieniä, parsakaalia, jauhelihaa, soijakastiketta mausteeksi ym. Edullista proteiinitäydennystä saa maitorahkasta, raejuustosta ja kermaviilistä
Toivottelen edullista ja mukavaa viikonloppua tämän blogin lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti