Kyläkirja on valmis!

 

Vaan on tätä värkättykin! Vuonna 2017 aloitimme ja monta mutkaa on ollut matkassa. Välillä tuli komplikaatioita, ja ei kun eteenpäin vaan. Sitten oli keskustelua kansikuvasta. Taittaja teki upean, kaikkia miellyttävän loppuratkaisun.

Ja tässä kyläkirjan takakansi. Teoksessa on lähes 400 sivua. Se on kovakantinen ja värikuvitettu. Kirja kertoo monipuolisesti Sivakan kylän historiasta, asukkaista, elinkeinoista, koulusta ja harrastuksista. Teoksessa esitellään paikallisia perinneruokia, sananparsia ja sutkauksia. Lopussa tutustutaan muutamiin kylällä vaikuttaneisiin persoonallisuuksiin. Kirjaa voi ennakkotilata Yläpihan verkkokaupasta www.ylapihashop.mycashflow.fi. Mukavia lukuhetkiä! 

Tietoja Sivakan kyläkirjaan

 TIETOJA SIVAKAN KYLÄKIRJAAN 15.9. ASTI!

Hei, jos kuka muistaa/tietää Valtimon Sivakkaan liittyviä asioita, tapahtumia, vanhoja valokuvia, piirroksia yms. ottakaa pikaisesti yhteys kirjan taittajaan Erkki Grenmaniin sähköpostilla eg@sci.fi. Tai ylapihantila@gmail.com . Materiaalin viimeinen lähetyspäivä on ensi maanantaina.

Kuva: Niilo Pyykönen, puromylly. V. 1931. Finnan arkistot.

Lähiruokapäivä

Hei, hoi! Tulkaa meille lähiruokailemaan ensi viikonloppuna! Myynnissä omenia itsepoimintana vain 1 euro per kilo. Leivonnaisia, käsitöitä, kirpputori ja kahvio. Kaikki maksutavat käyvät. Omaehtoinen Pohjorinteen niityn kunnostushankkeeseen tutustuminen. Rinteeltä raivattiin kivet pois joten sen voi niittää traktorilla. Rinteellä kulkee polku Salmijärventielle ja sieltä takaisin meille. Yläpiha on arvokas kulttuuriympäristö kaukonäkymien ja rakennusperinnön johdosta. Tänne kannattaa tulla jo komean maiseman vuoksi! 

Retki Murtovaaran Talomuseoon ja Yläpihan Tilalle

Vielä ehtii ilmoittautua mukaan! 

Retki Murtovaaran Talomuseoon ja Yläpihan Tilalle 16.8.2025 

Tervetuloa Valtimon kehittäjien järjestämälle retkelle Murtovaaran talomuseoon ja Peri-Sivakan Yläpihaan!

Klo 9 lähtö Valtimolta apteekin edestä.

Klo 9:30 saapuminen Murtovaaraan ja pullakahvit suuressa pirtissä.

Klo 10 museokierros Murtovaaran pihapiirissä. Pääsemme tutustumaan mm. savupirtteihin ja eläinsuojiin. Samalla oppaamme kertoo Murtovaaran tilan historiasta.

Klo 11:30 lähtö kohti Peri-Sivakkaa.

klo 12 Peri-Sivakan Yläpihassa nautimme keittolounaan (glut) karjalanpiirakoiden (lakt) kera.  Luomukasvishernekeittoa (veg). Ostosmahdollisuus tilamyymälässä ja kirpputorilla. Kaikki maksutavat. 

klo 13 tutustumme 1600 luvulla perustetun tilan historiaan, pihakierroksen aikaan kuullaan mielenkiintoisia tarinoita talosta ja sen asukkaiden elämästä.

n. klo 14.30 Paluumatka alkaa

Murtovaaran talomuseoon on parkkipaikalta puolen kilometrin pituinen kävelyretki osin epätasaista metsäpolkua pitkin. Varaa jalkaasi tukevat jalkineet.

Lähtö Valtimon Apteekin edestä klo 9.00, omilla autoilla. Järjestäydytään autoihin Retken hinta on 30,- Valtimon Kehittäjien jäsenille retki on ilmainen. Jäsenmaksu on 10 €, jonka voit maksaa matkan alussa tai suoraan tilille FI26 54060040 0357.

Ilmoittautuminen retkelle viimeistään to 14.8. kehittäjien s-postiin. Ilmoita tuletko omalla autolla ja tarvitsetko kyydin. Myös ilmoitus ruokavaliosta (L, G)

valtimonkehittajat@gmail.com

tai Pinjalle 040 861 8346

tai Päiville 050 370 3051

Tervetuloa!

Valtimon Kehittäjät hallitus

Tutun muistolle

 

Juuri ennen juhannusta meidät tavoitti suru-uutinen entisen kyläläisen poismenosta. Kuin tietävän lähtönsä lähestyvän, hän vieraili kotikylällään muutama päivä aiemmin. Samana iltana muodostui tavattoman kaunis, satumainen usva pelloille. Aurinko oli laskenut punaten horisontin. Ilmestys ikään kuin kunnioitti tämän suuren luonnonystävän poismenoa.

Meillä kasvaa vanha juhannusruusu ja se alkoi kukkimaan. Sade hieman haittaa kukintaa. Muuten vesi on tarpeen viljelyksille ja rengaskaivoille. Ruusun alku on mailtamme, joka oli edesmenneen henkilön mummon kotipaikka.

Vein ruusukimpun poisnukkuneen kotipaikalle.

Sinne johti metsätie. 

Voi surkeus! Vainajan kotitalo oli purettu. Pienet peltotilkut, joista perhe repi vaatimattoman elantonsa, ryytimaa, marjapensaat, kukkapenkki. Kaikki oli hävitetty ja istutettu kuuselle. Parinkymmenen vuoden kuluttua kukaan ei enää tiedä, että paikalla on perhe asunut ja viljellyt peltotikkuaan. Iloineen ja suruineen. Kaikki on hävitetty ja metsitetty. Vainajan kotitalon paikalle oli tehty puutavararekkojen käännytyspaikka.

Tehometsätaloutta harjoittava naapuri oli ostanut paikan. Toinen naapuri kehui, että saatiin sekin aukko metsää kasvamaan. Näinköhän käy meidänkin, lähes 300 vuotta vanhan sukutilan peltojen ja perinnerakennusten kun nykyisistä omistajista aika jättää? Kaikki puretaan ja metsitetään kuuselle. "-Pellot täytyy metsittää että saadaan lapsille leipää", kommentoi joku takavuosina. Niin, ruokaahan saa kaupasta. Turha on hyviä peltoja maataloudelle uhrata. Kaikki maajussit ovat kepulaisia, tai vieläkin pahempaa; persuja tai vihervassareita, hyi hitto! Metsittää vaan, niin siitä saa rahaa! 

En valehtele, jos sanon että itku tuli katsellessa tutun kotia.

Vain muutama tiilenmurikka oli jäänyt kodista jäljelle. 

Laskin ruusut edesmenneen tutun puretun kodin paikalle. 

Vieressa valkolehdokit kukkivat. Niitä ei tehometsätalous ole vielä onnistunut hävittämään. 

Ostin kaupasta Luonnonsuojeluliiton surunvalitteluadressin. Osa sen tuotosta käytetään maamme luonnonsuojelutoimintaan. Minusta tämä on kunnianosoitus suurelle luonnonystävälle. 

Myös adressin värssy sopii luonnossa paljon retkeilleelle. Lepää rauhassa, Matti! 

Vilkasta Avoimissa Kylissä

 

Suunnilleen 20 henkeä kävi kesäkahvilassamme ja monet lienevät tulleet Koiravaaran Yläpihan laiduntapahtumasta tänne. Yhteisenä huolenaiheena monilla on, miten saadaan vanhat pihapiirit ja kaukonäkymät säilymään avoimina jatkossakin alueilla, joissa harjoitetaan tehometsätaloutta.

Kiitokset kaikille kävijöille ja tervetuloa uudelleen!

Uusi kukkapenkki

 

Syksyllä raivattiin suureksi levinnyt syreenipuska pois ja keksimme, että pensaan paikalle sopisi nätisti kukkapenkki. Meillä ei liiemmälti multamaata ole, kun traktorin kutsuminen peltotöihin jostain 30 kilometrin päästä maksaa maltaita. Ja maatalousurakoitsijat eivät mieluusti tule avuksi kukkapenkin muokkaukseen. 

Tuolla se on nyt nättinä kivirauniolla. Varmaan alkaa syreenipensas sielläkin menestymään. Sitkeätä lajia on unkarinsyreeni. 

 

Meillä kerätään kukkien siemenet syksyllä talteen. Säästyy pitkä sentti kun ei tarvitse niitä pikkupusseissa kaupasta ostaa. Aiomme kokeilla tänä kesänä zinnioita eli oppineittenkukkaa. Meinasin heittää siemenet suoraan kukkapenkkiin. Kun avasin kaupasta ostetun pussin, suunnitelmat muuttuivatkin ja esikasvatan zinniat muutamassa jogurttipurkissa. 

Seuraava sisältää piilomainontaa. Garden Wulfin hara on mainio. Kallis, mutta kestävä. Kukkapenkin kohta möyhentyi välineellä hetkessä. Täytyy vielä säkillinen puutarhamultaa levittää tuohon niin saadaan mainio kukkapenkki. 

Kehäkukat voi kylvää viileänä vuodenaikana. Joskus ne kylväytyvät itsekseen seuraavana vuotena. Hallaharso nopeuttaa itämistä.

Tiivistin kylvökset rautaharavan lavalla. Ja voila! Nyt vaan odottelemaan, mitä maasta nousee.

Jossain vaiheessa uuteen kukkapenkkiin kannattaa hankkia reunat. Vaikka maa on tässä vaiheessa neitseellistä. Syreenin juurelta kasvillisuus puuttuu. Pian paikalle ehtivät juolavehnät, nokkoset, rönsyleinikit ynnä muut kukkapenkin rikat. 

Viileänä keväänä olemme saaneet nauttia ennätyspitkään lumikellojen ja krookusten kukinnasta. Kasvit on suojattu verkoin, kun puputkin nauttivat kevään kukista, hieman eri tavalla kuin me ihmiset, eli sisäisesti. 

Mukavaa viikonloppua lukijoille! 

Kaitaliina pöytäkangaspuilla

 

Teinpä päivänä muutamana uuden aluevaltauksen käsitöiden saralla. Meillä on juurikkakangaspuut vanhassa talossa. Joskus lapsena ollessani manguttuani aikani, äiti heltyi ja osti minulle pöytäkangaspuut.

Niissä oli äidin tädin luoma loimi valmiiksi. Ajattelin kokeilla kutomista ensi pienillä kangaspuilla. Tilkkutöistä oli jäänyt kangassuikaleita, jotka olin jemmannut talteen juuri kutomista silmällä pitäen.

Olisi tässä ollut kiireellisempääkin tekemistä kuin että alkaa kaitaliinaa kutomaan! Päätin tehdä vaaleansävyisen liinan, jossa siniset raidat. Näitä kuteita minulla on eniten.

Hallussani olevat pöytäpuiden kuteiksi sopisivat paremmin langat kuin oikeat kuteet. Sen verran huterat puut ovat. Ja aina viiden kerroksen jälkeen loimitukkia oli pyöritettävä eteenpäin.

Päivä kutoessa meni. Äkkinäinen kun olen. Ja kuteita täytyi välillä jatkaa. Ihan nätin näköistä jälkeä ensikertalaiselta. 

Jätin liian lyhyen loimenlopun, joten liinan päiden solmiminen oli yhtä tuskaa. Toinen pää sujui helpommin. Päätyjä täytyy viimeistellä vielä. 

Kuvan näköinen tuli tältäkin suunnalta tarkasteltuna. Vaaleat sävyt hieman vaihtelevat ihan tarkoituksella kun laitoin eri sävyisiä vaaleita kuteita tuomaan elävyyttä tekstiiliin.

Summa summarum. Meillä on valmiiksi ostettuja kalalankapuolia. Voin luoda pöytäpuihin joskus uuden loimen. Leikata esim. lakanasta tasalaatuisen kuteen ja kutoa liinoja myyntiin ennen kuin alan isoilla puilla kutomaan. 

Mansikkamaalla

 

Nyt on pääsiäinen juhlittu ja torillakin pyörähdetty. Kevättyöt aloitettiin täkäläisittäin ennätysaikaisin. Mansikkamaa on haravoitu. Meillä siirryttiin tavanomaiseen mansikanviljelyyn. Paikallisesti tuotetusta mansikasta on seudulla pulaa ja siitä saa hyvän hinnan. Jätetään hifistelyt heille, joilla siihen on aikaa ja tietotaitoa. Alue näyttää tureikkoiselta, kun suurella traktorilla ei pääse joka paikkaa niittämään ja raivaussaha sanoi viime kesänä työsopimuksensa irti. Moottori käy, mutta terä ei liiku. Millä saisi mättäitä kasvattavat heinät häädettyä mansikkamaalta? Pellosta 10 m2 on mätästynyt. Myrkkyä ei voi käyttää kun siinä kuolevat mansikatkin. Netistä saa edullisesti nastoja mansikkakankaan kiinnittämiseen. Tämä ensimmäinen, suurempi kasvatus ankkuroitiin kivillä. Ne haittaavat hoitotoimenpiteitä. 

Seuraavassa kuvassa Pohjorinne, joka saatiin vihdoin viimein raivattua kivistä viime syksynä. Niityn kunnostus oli joukkorahoituskohteena muutama vuosi sitten. Sivakkalaisittain sanottuna: Voipi kaunistaan katella! Lohkolle on kylvetty apila-nurmiseosta. Alkuperäinen kasvusto nousee kyllä säikähdyksen jälkeen. Lohkolla kasvaa niittykukkia kuten päivänkakkaraa, ruusuruohoa, kultapiiskua ym. Joku kertoi, että Pohjorinteellä on kasvanut tervakukkaakin. Näitä odotellen. Rinteen halki kulkee metsäpolku Salmijärventielle. Alueella liikkuvat, muistakaa käyttää polkua ettei se kasva umpeen! Kansalaisen karttapaikka neuvoo polun sijainnin. Polku on sen verran epätasainen, ettei sitä voi ajaa esim. retkipyörällä. 

Tämän suven suunnitelmissa on tien varressa sijaitsevan Suoniityn kunnostus. Sitten niittotyöt helpottuvat kun traktorilla saa vetäistä koko helahoidon nurin. 

Kiitokset kaikille menneille, nykyisille ja tuleville maatalousurakoitsijoille, jotka ovat auttaneet toteuttamaan toivetta elävästä maatilasta metsien keskellä! 

Lopuksi kukkakuvia. Meillä täytyy verkottaa tulppaanit ym. kevätkukat, kun puput pitävät niitä herkkunaan.

Askarrellaan virpovitsoja

 

On hiukan myöhässä tälle keväälle. Mutta viime sunnuntaina askarreltiin virpovitsoja. Kylällä ei ole enää lapsia virpomassa, joten vitsat on värkättävä itse. Tien varrella kasvoi sopivaa pajukkoa eikä korkeat nietokset olleet oksien keräyksen esteenä.

Varastosta ei löytynyt silkkipaperia eikä täältä asti kannattanut sitä asiakseen lähteä ostamaan, joten värikkäät lautasliinat toimittivat silkkipaperin virkaa. Yhdestä kolmikerroksisesta liinasta saa jo monta kukkasta! 

Leikkaa lautasliinasta pitkulaisia suikaleita ja rullaa ne kuvan mukaisiksi käärylöiksi. Kiinnitä teipillä tai kuumaliimalla kiinni pajunoksaan. 

Ihan nättejä tuli. Hyvää pääsiäistä! 

Kirjoitetaan kyläkirjaa!

 

Tammikuu on tullut valkohankineen! Tänä vuonna ei olekaan niin hurjasti lunta kuin tavallisesti.

Olemme kirjoittaneet kyläkirjaa vuodesta 2017 lähtien. Saimme kirjalle hyvin seutua tuntevan taittajan sekä kielentarkastajan. Lisää muistoja ja vanhoja valokuvia mahtuu kirjaan mukaan. Lähetä materiaali sivakankylakirja@gmail.com. Eniten osallistuneet palkitaan ihkauudella kyläkirjalla! 

Valokuvausharrastukseni

 

Ei tarvitse järjestelmäkameroita kun tavallisella älykännykälläkin saa ihan siedettäviä otoksia. 

Meillä ei ensi alkuun ollut edes kameraa. Setä harrasti valokuvausta kehittäen itse kuvansa. 1980-luvulta meille hankittiin Anttilasta halpa pokkarikamera (filmikamera). Sillä tuli ihan hyviä kuvia. Niistä teetettiin sukulaisille joulukorttejs

2000-luvulla alkoi sukulaisilla olla digikameroita, joista näkyi heti onko otos onnistunut. Vuonna 2008 hankin itselleni Canonin digipokkarin. Sillä sai hyviä kuvia. 2016 hankin ensimmäisen 8 Mpix kameralla varustetun älypuhelimen. Sen muisti täyttyi heti sovelluksista. Täytyi hankkia uusi älypuhelin. Minulla on ollut Huawei P20 lite kuusi vuotta. Tässä on 20 Mpix kamera ja se riittää minulle vallan hyvin.

Kylän joulutulitapahtuma

No niin! Nyt se on joulukin lusittu ja takanapäin. Päivät pidentyvät vauhdilla. Vajaan puolen vuoden päästä ne alkavat taas lyhenemään.

Pidimme viikko sitten kylän joulutulitapahtuman. Se osallistui Avoimet Joulukylät -tapahtumaan sekä MTK:n maaseutunuorten tapahtumaan. Jälkimmäisestä ei kannata pitää ääntä, koska paikalliset eivät ole niin sanotusti maahenkisiä ja katsovat kaikkea maanviljelyyn viittaavaa vähintäänkin kieroon. Metsänkasvatus se on oikeaa toimintaa!

Kyläkahvilassa oli glögiä ja pipareita tarjolla. Kävikin muutama henki. Pirtissä oli lämmin tunnelma kun saatiin lämmitysasia ratkaistuksi. Ja taivaan tuli, aurinkokin, näyttäytyi.

Lopuksi videonpätkä joulutulista. 

Kukkia

 

Tepastelin tuolla meidän puutarhassa ja sieltähän löytyi kukkia, kukkia, kukkia.... 

Katso video tästä

TERVETULOA VAPPUMYYJÄISIIN!

 

Tule herkuttelemaan tuoreilla munkeilla ja simalla tai kahvilla Yläpihan Tilalle keskiviikkona 1.5. kello 11-16. Vietetään samalla valojuhlat kun saatiin pirttikahvilaan kunnolliset sähköasennukset. Tänne kannattaa tulla jo komean maiseman vuoksi! 

Lisää tietoja www.ylapihantila.com

Kauhea sählinki sähkönsiirrosta

Pidemmittä puheitta otetaan härkää sarvista. Häkkinen -sukunimi muuten tulee muinaiskarjalan härkää tarkoittavasta substantiivista jollette sitä aiemmin tienneet. Isäni sukuhan on venäläis-karjalaista. Ei kovin suosiollisesta ilmansuunnasta nykyisen maailmantilanteen johdosta.

Blogikirjoitukseni aiheena on sähkösopimuksen muutamisen kiemurat. Toimin pienimuotoisena kotileipomoyrittäjänä. Lisäksi olen ajatellut hankkia ilmalämpöpumpun kiireistä arkeani ja helteisiä kesäpäiviä helpottamaan sekä vanhuuden turvaksi. Sähköä siis kuluu nyt ja tulevaisuudessa.

Olemme olleet vuosikausia tyytyväisiä Fortumin asiakkaita. 16 sentin kilowattihinta tuntui tyyriiltä kuullessani mitä pörssisähkönkuluttajat maksavat virrastaan. Niinpä kilpailutimme sähkön hinnan lokakuussa. Tällaisena hieman hitakaisena, mutta harkitsevaisena puolipohjalaisena havaitsin, että kilpailutus olisi kannattanut tehdä hippasen aiemmin. Mutta olemme tyytyväisiä tähän Imatran Seudun Sähkön 8,2 sentin hintaan.

Fortumin vastaava tarjous oli muutaman sentin kymmenyksen arvokkaampi. Kuukausimaksu on 20 senttiä kalliimpi kuin imatralaisilla. Ensimmäinen laskukin jo tipahti postiluukusta.  Saimme yhdeksän euroa hyvitystä käyttäessämme sähköä niin sanotuilla halvoilla tunneilla. Liittymä on löyhästi pörssiin sidottu. Lisäseikkana vain murto-osa firman myymästä sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Vaikka ydinvoimaa pidetään ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, suhtaudun Tshernobylin aikakauden lapsena kielteisesti kyseisellä menetelmällä tuotettuun energiaan.

Joulukiireet pukkaavat päälle ja sain sähköntoimittajalta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä ihmeellisen tekstiviestin sähkölaskun muuttamisesta sähköiseen muotoon. Viestissä sanottiin että meille soitetaan seuraavana päivänä. Illalla ryhdyin kiireesti soittelemaan eri numeroihin etten halua sähköistä sähkölaskua kun verkkopankissa olevat varat eivät riitä jatkuvaan laskutukseen enkä ole vielä perustanut omaa tiliä sellaisia varten.

Numeroissa vastattiin että täytyy valita eri numero saadakseen palvelua. Viimein monen minuutin soittelun ja jonottamisen, huom. maksullinen puhelu, jälkeen pääsin kyseistä asiaa hoitavan henkilön juttusille. Kerroin sähköliittymän vaihdosta edullisempaan, kuolinpesästä ynnä muusta. Hän sanoi että tarjous siirtymisestä sähköiseen sähkölaskuun on vaan heidän kampanja. Ei minun tarvitse liittyä mihinkään sähköiseen laskutukseen ellen itse niin halua.

Huh! Mikä helpotus. Ihmettelin kun puheluiden jälkeen tuli jotain ihmeellisiä asiakastyytyväisyyskyselyitä. Niissä mainittiin jokin robo-juttu. En vastannut niihin. Viittasin kintaalla koko robottiin. Tänä aamuna kellonaika jolloin luvattiin soittaa, lähestyi. Laitoin joulukakut uuniin. Kello yhdentoista jälkeen puhelin pärähti. Soittajana oli ilmeisesti jokin robotti tai vastaava. Se kyseli tahdonko muuttaa sähkölaskun sähköiseksi. Paina ykkönen tai kakkonen. Mitä mieltä olit puhelusta. Valitse ykkösestä viitoseen. Ja minähän painelin. Sitten puhelu päättyi. Huh! Olin asioinut robotin kanssa! Johan tämä elämä alkaa tuntua ihan George Orwellin kuvaukselta vuodesta 1984...

Joulutulet

Joulukin on taas juhlittu. Tosin perinteisesti sitä vietetään Nuutinpäivään asti, joka on 13. tammikuuta. Yritin innostaa kyläläisiä mukaan yhteisölliseen joulunviettoon. Kyläilykulttuuri on meidänkin kylältä vähentynyt. Ainakin jos ei satu olemaan sukulaisia samalla kylällä, niin voi olla melkoisen rauhassa vieraista.

Suomen Kylät ry lanseerasi viime vuonna Avoimet Joulukylät -tapahtuman, ja se innosti jonkin verran täkäläisiäkin mukaan polttamaan ulkotulia tienvarsille. Eikös muuta kuin tänä vuonna uusiksi! 

Kiitokset seutukirjastollemme näin hienojen esitteiden painamisesta. Ja seuraavassa videonpätkä maatilamme joulutulista. 

Osallistuin verkkomarkkinointikoulutukseen

Hain mielenkiinnon vuoksi Valmennusmajakan verkkomarkkinointikurssille ja pääsin mukaan. Mielenkiintoista opiskelua kahdesti viikossa kotikonttorista käsin! Olen jo tähän mennessä oppinut paljon uusia asioita.

Viime jaksossa käsiteltiin sosiaalisen median eri kanavia: YouTube, TikTok, Facebook jne.  Monikanavaisuus on tärkeää. Opettaja neuvoi: älkää työntäkö samaa sisältöä yhtäaikaisesti joka kanavalle. Eri päivinä eri medioihin. Monesti julkaisuja voi ajastaa.

Luennon päätyttyä kerroin tekeväni pienen mainosvideon seuraavasta jouluruokailustamme ja julkaisen sen sosiaalisen median eri kanavissa eri ajankohtina. Saa nähdä, miten toimii. Video näkyy tästä

Matkailukausi alkaa

Huhheijaa! Olipa hyvä kun ehdin näpätä kuvia meidän krookuksista. Arvaa mitä? Rusakot tai jotkut popsivat kaikki lumikellot ja krookukset parempiin poskiin. Ennen ei ole näin käynyt. Omenapuut ja norjanangervot saivat rajun käsittelyn aiemmin talvella. Täytyy torrakko hankkia tuhoeläinten harventamiseksi. Täällä on väki niin vanhettunutta ettei juuri kukaan metsästä mitään. Hirviporukka on muualta.

Nyt on emännän silmät saatu kuntoon ja aloitellaan kesän matkailukautta. Aggressiivinen mainonta tuottaa tulosta. Ihmeteltiin talvella, kun tietoa näköviasta ei ollut vielä laajemmin kerrottu. Muutamalle kirkonkyläläiselle vain, eikä leikkausajasta ollut tietoakaan. Niin muuan paikallinen taksikuski otti parin päivän kuluttua yhteyttä ja tarjosi kyytiä.

Lähetimme kuukausi sitten tarjouspyynnön Pirtin sähköasennuksista eräälle sähköfirmalle. Vastasivat kyllä viestiin mutta vielä ei ole tullut tarjousta. Odotellaan. Kysellään joltain toiselta yhtiöltä jos nämä ovat unohtaneet. 

Me emme täältä metsästä erotu jos ei mainosteta jatkuvasti ja eri kanavissa. TikTok on hyvä. Siellä on enemmän yleisöä kuin YouTubessa. Aikaihmisetkin ovat sen löytäneet. TikTok ei ole enää vain alaikäisten juttu! Kas tässä uusin matkailuvideomme, olkaa hyvä Tervetuloa Yläpihan matkailutilalle

Uusi vebbisivu avautui

Instagramissa jo puolikymmentä vuotta pyörinyt @sivakkaphotos on saavuttanut suuren suosion värikkäillä luontokuvillaan. Nyt aloitimne uutuutena julkaista täkäläisiä maisemakuvia samannimisellä uudella verkkosivulla. Sivustoa päivitetään säännöllisen epäsäännöllisesti miten milloinkin on aikaa ja motivaatiota. Tulevaisuudessa mukaan liitetään verkkokauppa, josta voi tilata kuvatuotteitamme postitse suoraan kotiin. Uuden sivun löydät tästä osoitteesta http://www.sivakkaphotos.webnode.fi