Puulämmitystä rintsikkatalossa

Meillä on tyypillinen 50-luvun rintamamiestalo keskusmuureineen. On oma puuhansa pitää suuri hatara talo lämpimänä heikkotehoisella puuhellalla. Keskusmuurisysteemiin ei suositella puulieden uusimista. Vaarana on, ettei lämpö kierrä uudessa systeemissä kuten sen on suunniteltu kiertävän.

Tästä seuraa se, että 0 asteessa poltetaan yksi kassillinen koivupilkettä. -10 asteessa kaksi kassillista. Tuulisella säällä tai kovemmalla pakkasella menee sitten kolme kassillista. Auratulla tieosuudella puut kulkevat ahkion kyydissä, mutta osan matkasta joutuu kantamaan. Mikäli sähkön hinta laskee, harkinnassa on ilmalämpöpumpun hankinta.

Räsymattolapaset

Flunssa-aika ei mennyt kokonaan potiessa. Heti kun kuume parin vuorokauden jälkeen laski, tartuin neulepuikkoihin ja jatkoin lapasten neulontaa.

Kaikkihan lähti liikkeelle siitä kun valmistin räsymattosukat. Keksin, että samalla tekniikalla tulisi nätit lapasetkin. Mutta punaraidallinen lanka oli vähissä. Niinpä kömmin pääsiäispäivänä yläkertaan penkomaan lankavarastojani. Sieltä löytyi peräti kaksi aloittamatonta punaraitakerää. Lisäksi toin alakertaan siniraitaisen lankakerän tähteen myöhempää käyttöä varten.

Lapaset valmistuivat eilen ja näin nätit niistä tuli. Lapasten valmistusohje on Yhteishyvä -lehdestä https://pin.it/3JJBOFC

Lensu

Se on taas se aika vuodesta että kaikki flunssa- ja mahatautipöpöt ovat liikenteessä. Kiirastorstaina kassajonossa takana nirskuttanut rouva saattoi tartuttaa maskittoman asiakkaan. Ruokahalu meni, ettei herkullinen unelmatorttukaan maistunut kuin äkläkän imelältä. 

Pääsiäistapahtumaan ei tällä kertaa tullut yhtään osallistujaa. Takavuosina tällaiset miitingit keräsivät mukavasti yleisöä. Liekö yksi syy ollut äkisti alkanut kelirikko. Nämä kakkosluokan sivutiet ovat välillä poskettomassa kunnossa. Huomaa erikseen yksityistiet. Ne saattavat olla paljon paremmin hoidettuja kuin ns. yleiset tiet. Riippuen, onko tienhoitokuntaa, tieisännöitsijää ja muuta sellaista. 

Pääsiäissunnuntai-iltana alkoi henkeä ahdistamaan. Arvelin, että astmaako se tekee. Sitten nousi kuume ja alkoivat lihassäryt. Haju- ja makuaisti pelasivat, joten koronaan eivät oireet viitanneet. Alkoi yskittää ja nenä tuntui tukkoiselta. Täytyi peruuttaa seuraavan päivän vierailu ettei levittäisi tartuntaa. Näyttää olevan ärhäkästi tarttuvaa lajia.

Kuumetta kesti pari päivää. Räkätauti jatkuu. Vaan tulipahan tehtyä räsymattolapaset toipilasaikana. 

Köyhyydestä

Kerroin ostaneeni kokeilumielessä tällaista kahvia. Tutut sanoivat etteivät milloinkaan osta moista. Tuumasin, että hyvä sekoitus tuli kun laittoi joukkoon kesäkahvilasta vanhettunutta hintavampaa kahvia.

Tuttava neuvoivat, että täytyy nauttia aikanaan eikä säästää. Niinhän se on. Toisaalta on oltava pahan päivän vara. Pienituloisena kannattaa elää niin ettei tarvitse ottaa lainaa tiukkoina aikoina. Mitäpä jos lainaa korkoineen ei saakaan maksettua? Monet ovat menettäneet tilat ja talot velkojille. 

Sitä eletään tulojen mukaan. Vaan ei yli varojen. Henkilökohtaisena avustajana toimiessani olin matalapalkka-alalla, mutta kuitenkin sain tuloja. Ja käytin niitä myös! Maaseudulla riittää pienemmät tulot kun ei tarvitse maksaa vuokria, polttopuut saa omasta metsästä ja täällä on vähemmän "houkutuksia". 

Tuolloin rakennutimme hirsirakennuksen ja raivuutimme lisää peltoa. Vieläkin harmittaa kun maksoimme rakennushankkeesta roimat ylihinnat. Huomasin että rakentajat fiilaavat linssiin. Vaan mistä tänne metsään olisi saanut muitakaan? 

Nykyään sitten elellään miniminituloilla. Vaan kun on tottunut että välillä rahaa on vähän, välillä vielä vähemmän, niin ei maailma siihen kaadu. Kun pystyy ruokaa ostamaan ettei koko ajan nälkä kurni vatsanpohjassa - vatsan on hyvä olla välillä tyhjänäkin eikä jatkuvasti ähkyssä. Riittävästi puhtaita, ehjiä vaatteita, asunto lämpimänä, terveys ja laskut maksettu, mitä sitä ihminen muuta kaipaisi? 

Kyllä köyhäkin voi olla onnellinen. Saamme elää komeiden vaaramaisemien keskellä. Jos olisimme metsittäneet esi-isien 300 vuotta sitten raivaamat pellot kuten muut täälläpäin, rypisimme rahassa 50 vuoden kuluttua jos ikää riittää. Paitsi että verottaja vie metsätuloista kolmasosan. Siihen mennessä on voitu metsänhakkuut kieltää kokonaan ettei metsitetyistä maista saisikaan rahaa. 

Sosiaalinen media, älypuhelimet ynnä muut nykyaikaiset sovellukset toimivat edullisesti. Luonto on lähellä. Ilves oli käynyt talostamme 30 metrin päässä haistelemassa kissan jälkiä. Hyvät retkeilymaastot, ei saasteita. Ei turvauhkia. Suuremmissa paikoissa saa pelätä aseistettuja alaikäisiä. Eikä ole vipin pyytäjiä. Köyhäkin voi elää suht onnellista elämää!