Itsenäisyyspäivänä

Hyvää itsenäisyyspäivää täältä Pohjois-Karjalan vaaramaisemista! Mielenkiintoista seurata blogini lukijamäärä. Välillä on lähes 60 lukijaa. Seuraavan kirjoituksen onkin lukenut vain neljä henkilöä. Mistähän johtunee. 🤔

Mutta asiaan siis. Tämä on minun mielipiteeni asiasta enkä luule olevani kovin väärässä. Mielestäni nämä komeat kulttuurimaisemat kuuluvat osaksi itsenäisyyttämme. Esivanhempamme ovat ne korvesta aikoinaan raivanneet ja kapean leipäkyrsänsä niistä repineet. Välillä petäjäistä joukkoon sekoitelleet.

Nykyaikana vouhotetaan hiilinieluista sun muista. Pellot pitäisi metsittää. Hankimmeko ruoan sitten ulkomailta saastuttavilla lentokoneilla? Jos tulee maailmanlaajuinen katastrofi, ei Suomeen rahdata ensimmäisenä ruokaa. Ensin ravitaan oman maan kansalaiset. Pieni Suomi voi joutua nuolemaan näppejään - tässä tapauksessa huuliaan. Kotimainen ruoka on puhdasta ja siinä on pienempi hiilijalanjälki kuin ulkomailta tuotetussa.

Jos nämä arvokkaat kulttuurimaisemat metsitetään, siinä heitetään lapsi pesuveden mukana pois. Maa- ja metsätaloustuottajien suuret järjestöt kannattavat tehotuotantoa. Kaikesta pitäisi saada maksimaalinen tuotto. Pehmeät arvot eivät merkitse heille mitään. Luontoihmiset taas suojelisivat kaiken pystyyn. Mitään ei saisi tehdä. Pitäisi olla luonnonmukaisesti. Kiviä ei saisi raivata pelloilta. Maata ei saisi viljellä eikä vesakoita torjua kasvinsuojeluaineilla. Minne on vanha kunnon talonpoikaisjärki kadonnut?

Onnea sinne Pilven reunalle!

 

Isäni olisi täyttänyt 93 vuotta tänään. Vien kynttilän hänen haudalleen seuraavalla asiointireissulla. Mitähän mahtaa isi tuumata Pilven reunalla jälkipolvensa kotkotuksista? Minulla on aavistus, että hän jostain seuraa, mitä täällä maan kamaralla tapahtuu.

Julkaisin siis joukkorahoituskampanjan kylämme viimeisen perinnemaisema-alueen kunnostamiseksi. Vanhaa, monilajista niittyä ei kivisyyden vuoksi voi hoitaa traktorilla ja näin ollen emme saa sille EU-tukia. Uuden pellonmetsityslain astuttua voimaan, tällaiset tukikelvottomat lohkot on metsitettävä.

Puiden istutus on vapaaehtoista, mutta kylämme kaikki muut pellot metsitettiin kymmenen vuotta sitten ja meille on tarjottu jopa tukikelpoisten peltolohkojemme metsitystä useamman kerran tänä vuonna. Herättelen joukkorahoituskampanjalla keskustelua, onko oikein, että arvokkaat perinnebiotoopit valjastetaan tehometsätalouden käyttöön.

Sain jo muutamia mesetoijia hankkeelleni. Aion lähettää sähköpostia paikallisille yrityksille, jospa sieltä joku heltiäisi rahoittamaan, kun oikein kauniisti pyytelee. Jaa sinäkin linkkiäni omissa somekanavissasi ja kerro ystävillesi tästä tärkeästä asiasta! Kiitos että autat! https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/

Maisemahankkeelle oma sivusto

 

Joukkorahoitusyhteisöltä tuli hyväksyntä perinnemaisemakampanjalleni. Siinä siis kerätään rahaa Sivakkavaaran kylän ainoan jäljelläolevan perinnemaisema-alueen kunnostukseen. Muutoin arvokas luontokohde saatetaan metsittää.

Homma toimii siten että klikkaa  https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/ linkkiä, valitsee oikeasta reunasta mieluisimman vastikkeen ja ostaa sen. Kootuilla varoilla hoidetaan perinnemaisema kuntoon. Muistathan kertoa tästä ystävillesi ja jakaa linkkiä somekanavissasi. 

Lisää henkkeesta kerrotaan Facebookissa sekä tässä blogissa http://www.pelastetaanperinnemaisema.blogspot.com

Meille tehtiin lisää peltoa!

 

Saimme paikallisen maansiirtoyrittäjän Aaro Timosen kunnostamaan vanha Suoniitty viljelykäyttöön. Meillä on ollut onni saada hyvät urakoitsijat avuksemme, vaikka asummekin syrjässä. Suuri osa alasta jäi vielä laidunalueeksi, mutta sekin on tukikelpoinen. Näin saamme lisää kaipaamaamme pinta-alaa ja vältymme pellonmetsityshankkeelta. Sitä nimittäin ollaan ahkerasti tarjoamassa kun muut kylän pellot on metsitetty jo aiemmin. Aina ei metsitysinnossa oteta huomioon luonnon monimuotoisuutta, maisemaa eikä kulttuurihistoriaa, eli sitä, että pellot ovat esivanhempiemme käsin raivaamia monta sataa vuotta vanhoja. Ja, onko se raha loppujen lopuksi maailman tärkein asia? Meidänkin tuttavapiirissämme on varakkaita henkilöitä, jotka maksaisivat vaikka mitä saadakseen esim. terveytensä takaisin. Tässä pieni video pellon raivauksesta ja muusta https://vm.tiktok.com/ZSX8SYFL/

Vietimme  iikonloppuna Pyhäinpäivää ja tein tiktokiin siitä videon. Linkki tässä https://vm.tiktok.com/ZSXdkBa9/

Supertuotantoalue

 

Kylätutkija professori Pertti Rannikon mukaan kylät voidaan jakaa neljään eri kategoriaan. Sivakan osaksi tuli muuttua puunkasvatuksen supertuotantoalueeksi. Metsäyhtiö istutti häikäilemättä kaikki vanhan vaaramaisemakylän pellot kuusta kasvamaan. Keinoina käytettiin keppiä ja porkkanaa. Maanomistajille luvattiin jättituottoja metsittämistään pelloista. Tosin suurimman tuoton lähivuosikymmeninä käärii metsäyhtiö itse tarjoamalla vesakonraivuu-, lannoitus- ym. palveluja.

Jos kuka ei suostunut metsitykseen, uhattiin häntä metsälailla. Koneet tulivat kylälle seuraavana päivänä kun maanomistaja oli nimensä paperiin laittanut. Kylän kaikki maat oli metsäkeskus ilmoittanut metsämaaksi. Jos sellaiselta alalta poistaa puut, seuraa taimikonperustamiskehotus sakon uhalla. Maankäyttömuodon muutosilmoitus on tehty niin hankalaksi, etteivät kaikki metsäalan ammattilaisetkaan osaa sitä tehdä. 

Kyläläisiltä ja naapureilta ei kysytty mitään, tahtovatko he, että avoin maaseutumaisema muutetaan synkäksi korpimetsäksi. Metsitetyt pellot sijaitsevat aivan kylätien varressa. Eikä tiedon puutteestakaan ollut kyse. Metsäalan toimijat tiesivät alueen olevan maisemallisesti sekä luonnonsuojelullisesti arvokas. Eräs metsäasiantuntija totesi vain, että kun annetaan järvimaisemien pusikoitua, antavat ihmiset helpommin metsittää perinnemaisemansakin.

Näinä aikoina erittäin haasteellista suojella avoimia maaseutuympäristöjä. Jos jollakulla on pieni peltoläntti, syytetään häntä heti ilmastonpilaajaksi kun hän ei kasvata metsää, joka on tehokkaampi hiilinielu. Tässäkin on väärää tietoa. Hyvin hoidettu nurmipelto on yhtä tehokas hiilinielu kuin metsäkin. Eikä nuori taimikko ole kovinkaan hyvä hiilensitoja ainakaan kymmeneen vuoteen! Loppujen lopuksi pieni Suomi ei maailmaa pelasta, vaikka sen kaikki pellot kasvaisivat kuusta ja mäntyä.

Avoimesta kyläympäristöstä huolissaan olevat ovat tehneet kaikkensa asian eteenpäin viemiseksi. On vaadittu muutosta metsäsertifikaattiin, luonnonsuojelulakiin ym. Avoimet niityt ja laidunalueet ovat maamme uhanalaisimpia luontokohteita. Eduskunta on nuijimassa läpi lakiuudistusta joutomaiden metsittämisestä. Siinä ei huomioida lainkaan näitä luonnon monimuotoisuuskohteita. Erittäin suurena vaarana on että nekin tullaan metsittämään joko tiedon puutteessa tai ihan tieten tahtoen. Metsäalahan tarvitsee lisää puuta ja työtä.