Testataan OBH Nordican kahvinkeitin

 

Tokmannilla oli tarjouksessa OBH Nordican 1,1 litran kahvinkeitin 19,90 €. Huushollissa löytyy jo useampia kahvinkeittimiä, mutta kun edullisesti saatiin, niin hyvähän se on varalta yksi keitin olla! 

Kahvikannu ja suodatinsuppilo pestiin kuumalla astianpesuainevedellä. Vesisäiliöön kaadettiin vettä ja keitettiin läpi että systeemi puhdistuu. Meillä on jo yksi OBH:n keitin, ja siitä ei tahdo nähdä, paljonko vettä on laitteessa. Tämä on vielä surkeampi esitys. 

Tässä keittimessä on neliskanttinen vesisäiliön kansi. On jäljitelty Moccamasteria. 

Tässä kohdassa tuli tenkkapoo, miten suodatinsuppilo irrotetaan koneesta puhdistettavaksi. Käyttöohjeista asia ei käynyt selville. Vähän aikaa kokeilemalla sekin asia selvisi.

Nyt on uusi keitin koekäytetty. Ei muuta sitten kun kahvinkeittoon! 

Lautashylly uuteen järjestykseen

 

Kun rakennetutimme pirttiä, ystävämme nikkaroi meille lahjaksi perinteisen lautashyllyn. En uskaltanut edes ääneen toivoa, että sellainen olisi ihana. Ja sitten perhetuttu teki hyllyn lahjaksi. 

Alunperin asettelin hyllyyn käytöstä poistuneita Arabian valkeita lautasia. Ne näyttivät hyllyssä hyviltä. Sitten meiltä varasi suurempi ryhmä keittolounaan ja lautaset tarvittiin uudelleen käyttöön. 

Keittiöremontin jäljiltä oli lautasia varastohuoneen pöydällä. Mutta osa niistä oli rikkinäisiä. Mutta niin kauniita etten raaskinut niitä heittää menemään. 

Niinpä puhdistin nämä varovasti vuosien tomusta ja liasta. Ja asettelin ne pirtin lautashyllylle. Siellä ne ovat näkyvissä vaikkei niitä voi käyttää. 

Helppo pintaneule sukkiin ja lapasiin

 

Ajattelin ilahduttaa ystävääni itse neulotuilla villasukilla. Tutun lempivärejä on kuulemma vaaleansininen ja vaalea liila. Ostin vaaleansinisen Housen Onni-lankakerän, mutta sävy ei ollut mieleiseni. Lanka kyllä tulee käytettyä yhdessä jonkin voimakkaammansävyisen kanssa. Toisessa kaupassa oli hieman kalliimpaa liilasävyistä Seitsemän Veljestä -lankaa. Tämä lähti matkaan.

Aloin netistä etsimään helppoa kirjoneule- tai kohoneulemallia. Pinterestistä löytyi tällainen, jonka lapsikin osaa tehdä. Tässä neulotaan neljä kerrosta normaalia 2 n 2 o joustinneuletta. Joka viides kerros tehdään kaikki silmukat nurin. Jatkoin tätä neuletta jalkopöydän kohdalla taatakseni neuleen riittävän joustavuuden.

Kärkikavennusten kohdalla lanka uhkasi loppua kesken, kun normaali 100 gramman kerä riittää koon 38 sukkiin ja ystävälläni on koon 40-41 jalat. Lankavarastot pengottuani löytyi lähes vastaavansävyistä lankaa. Neuloin joka toisen kerroksen sukkalangalla ja joka toisen kerroksen jatkolangalla. Sävyt natsaavat hyvin keskenään! Eikö vain? 

Kokeilussa Einhell puutarhajyrsin

 

Maanmuokkaus ostopalveluna niin sanotulla syvällä maaseudulla on kallista hommaa. Kuitenkin jo huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä kasvattaa osa sapuskastaan itse. Ei kaikkia peltoja pidä kukkaniittyinä pitää! 

Ostimme aiemmin Hobby Hallin verkkokaupasta bensiinikäyttöisen puutarhajyrsimen. Se maksoi useita satoja euroja. Kone täytyi koota paikallisella pienkonekorjaamolla ja sekin maksoi vielä lisää. Öljyt tarkistettiin ja säädöt säädettiin ja tankattiin. Ja käynnistettiin. Vaan mitään ei tapahtunut. Hieno, uusi kallis kone ei suostunut starttaamaan. Yksi niksi oikuttelevaan bensiinitoimiseen koneeseen on syöttää ruokalusikallinen tuoretta bensiiniä suoraan sytytystulpan aukkoon. Syksy oli jo pitkällä. Seuraavalla kaupunkireissulla ostettiin jyrsimeen soveltuva sytytystulpan avain. Kas kun niitäkin on useampia kaliibereita. Sitten tuli talvi ja homma unohtui. 

Bensiinikäyttöinen puutarhajyrsin vaikutti muutenkin kömpelöltä ja suorastaan vaaralliselta vehkeeltä. Vielä viime vuonna yritimme kasvattaa perunaa vanhassa paikassa, mutta pottuhan ei monta vuotta viihdy vanhassa samassa pellossa! 

Niinpä ryhdyttiin tutkailemaan helppokäyttöisempiä puutarhajyrsimiä. Boschin akkutrimmeristä on saatu kahtena vuotena hyviä kokemuksia. Mitenhän jos hankittaisiin akkukäyttöinen puutarhajyrsin? 

Einhellin jyrsin vaikutti lupaavalta. Suomalaisissa verkkokaupoissa pelkkä kone ilman akkuja ja laturia maksoi 200 euroa plus postikulut. Amazonilta tilattiin muutama viikko sitten rukouspenkki ja olemme tyytyväisiä kyseiseen verkkokauppaan. Lopulta sieltä tilattiin Einhellin jyrsin, akut ja laturi yhteensä 200 eurolla. Kotiintoimitus oli ilmainen. 

Ensin saapui laturi ja akut. Siitä viikon kuluttua itse jyrsin. Jyrsin oli melko helppo koota. YouTubessa on ohjevideoita. Yhtenä aamuna sitten laitettiin laturi toimintaan ja muutamassa tunnissa oli molemmat akut ladattu. 

Ruokahaluhan kasvoi syödessä. Niinpä iltapäivällä kokeiltiin laittaa akut koneeseen ja sehän lähti käyntiin. Seuraavassa videossa näet miten homma toimii. 

Kun näin hyvin kone saatiin startattua ja möyhennysterätkin alkoivat pyörimään ilman sen kummempia säätöjä niin ei muuta kun lähdettiin pellolle kokeilemaan. 

Puolessa tunnissa Einhell muokkasi vanhan perunamaan paikan ja vielä hieman lisää. Tähän ei tänä vuonna pottua panna vaan jotain muuta. 

Vanhaa heinäpeltoakin saksalainen tehopakkaus möyhensi. Alue oli käsitelty roundupilla pari vuotta sitten. Tosin kiviin kone tyssäsi. Piti virrat sammuttaa ja irrottaa kivi pois. Onneksi tässä kohdassa on viljelty niin pitkään että suurin osa kivistä on poistettu.

Voi elämän kevät, mikä sotku puutarhajyrsimen teristä lopulta paljastui! Vanhat heinänkorret ja juolavehnien juurakot olivat kietoutuneet tiiviisti koneen terien ympäri. Siinä meni niitä irtotellessa melkein yhtä paljon aikaa kuin maan muokkauksessakin. Tästä eivät YouTuben videot maininneet. 

Hyvää ja edullista arkiruokaa

 

Meillä nuukailukuurit jatkuvat. Syy: peltojen kunnostusprojekteihin on kulunut 36 000 euroa. Eikä loppua näy. Tuolla rahalla eläisi omavaraistaloudessa ainakin kuusi vuotta, ellei kauemminkin. Meillä rahat eivät kasva puissa, hahhah! Nimittäin, jos teet puukaupat ja luulet rikastuvasi, niin toisin käy. Myyntitulot verotetaan pääomatuloina eli veroihin kuluu 1/3. Ellet itse mene taimia istuttamaan ja tekemään ensiharvennusta, metsänhoitotöihin vieraalla teetettynä menee toinen kolmannes. Itselle jää sitten loput eli 1/3.

Miksi raivaamme peltoja? 50 vuotta on hoettu että maatilalla on viisi hehtaaria peltomaata, eli kelpaa EU-tilaksi ja saa kaikki korvaukset ja tuet. Ja katin kontit! Parikymmentä vuotta sitten tehdyssä digitoinnissa peltomaata löytyi vajaat 2,5 hehtaaria. Minne oli puolet pelloista kadonneet?

Vuotta 1976 vanhempia karttoja ei seudulta löydy. Jo tuolloin peltoa on ollut vain pari-kolme hehtaaria. Viisi hehtaaria on urbaanilegendaa jostain sadan vuoden takaa kun veljekset jakoivat ukkinsa sukutilaa. Lisäksi kannattaa olla muutama kymmenen aaria ylimääräistä kun niittomies saattaa jättää jonkin pellonreunan niittämättä ja se poistuu satelliittivalvonnassa pinta-alasta.

Viime syksynä saimme noin hehtaarin verran kunnostettua peltoa. Keskellä lohkoa on ruma kivi- ja maakerros. Vielä on kunnostutettava muutamia kymmeniä aareja ja yritettävä saada joku kuljettamaan järkyttävän kokoiset kivi- ja maa-ainekset pois pellolta. Tähän uppoaa vielä useita tuhansia euroja. Mikäli tämä edes onnistuu. Kiviä ja multaa on todella suuret kasat. 

Mikäli saamme ennallistettua reippaat viisi hehtaaria, siitä on monia etuja. Maisemat komistuvat entisestään. Perustukea saa suuremmalta alalta. Maakuntakaavaan pääsyn edellytyksenä on minimissään 5 peltohehtaaria. Jos rapistumaan päässeet perinnerakennukset saadaan suojeluun ja/tai maakuntakaavaan, jää itselle pienempi osuus korjauskustannuksista. Esimerkiksi vanhaan aittaan ei varmaan 10 000 euroa riitä korjauskuluihin. Parasta olisi jos rakennusalan opiskelijat voisivat työharjoitteluna kunnostaa aitan. 

Mutta palataanpa nykyhetkeen. Ilmalämpöpumppu kytkettiin pois päältä, kun se kulutti sähköä satasen edestä. Vanhaa, hataraa taloa kun lämmittää sähköllä, hörppää pienikulutuksinen ilppikin sähköä neljä kertaa enemmän kuin tiiviimpi, uudehko omakotitalo. 

Vaatteita ei tarvitse ostaa kun entisiä on kirpputorilasteittain. Lääkkeitä ei onneksi tarvitse ostaa. Monivitamiini-hivenainetabletteja joskus ruokakaupasta. Kännykkä-nettiliittymä kilpailutettiin 19,90 euroon. Ei passaa pitkiä puheluita soitella. Ne kun laskutetaan erikseen. Lehti täytyy tilata. Ei pelkkää sometusta. 

Seuraava säästökohde on ruoka. Sitä voi itse kasvattaa nyt kun tilattiin puutarhajyrsin. Ja lavoissa voi viljellä vaikkei omistaisikaan maanmuokkauskonetta. Nyt ei ole vielä kasvukausi, joten syömme edullisia kaupan ruokia. 

Eräs TikTok-video innoitti minua tämän kirjoituksen laatimiseen. Siinä pienituloinen työtön valmisti ruokaa puuroriisistä ja soijarouheesta. Kommenteissa ehdotettiin muun muassa hernemaissipaprikaa. Ruoka-aika lähestyi parhaillaan, joten päätin kokeilla riisi-kasvismössöä. 

Puuroriisit huuhdellaan vedellä jos niitä käytetään risoton aineksena. Keitin huuhdellut riisit lihaliemikuutiolla maustetussa vedessä. Sulatin hernemaissipaprikat mikrossa. Laitoin muutaman nokareen voita joukkoon. Yhdistin riisit ja kasvikset. Hyvää tuli! 

TikTokissa ehdotettiin myös makaronia ja tonnikalaa. Riisiä ja säilykesieniä, parsakaalia, jauhelihaa, soijakastiketta mausteeksi ym. Edullista proteiinitäydennystä saa maitorahkasta, raejuustosta ja kermaviilistä

Toivottelen edullista ja mukavaa viikonloppua tämän blogin lukijoille! 

Neuleretriitti!

 

Hei, muistatteko kun tilasimme Amazonilta jokin aika sitten tämän rukouspenkin? Nythän sille on käyttöä kun on hiljainen viikko ja on mukava mietiskellä syntyjä syviä. 

Palmusunnuntaina tuli kirkonmenot jostain vanhasta kirkosta. Oli rauhoittava, hyvin toteutettu tilaisuus. Paljon kaunista musiikkia ja lauluja. 

Samalla kun katsoin ohjelmaa, neuloin uutta sukkaparia. Silmukoiden neulominen on kuin meditatiivista toimintaa. Vaikka evankelis-luterilaisina emme ole vanhoissa, perinteisissä kirkkokunnissa kuten roomalaiskatolisuus tai ortodoksikirkko, tällainen syvältä puhkeava mietiskely koskettaa. Silmukat ovat ikään kuin katolilaisten tai ortodoksien rukousnauhan helmiä/solmuja. Jokainen neulottu silmukka tai solmeiltu helmi tai solmu ohjaavat ajatuksia syvemmälle ja syvemmälle..... 

Positiivisia kokemuksia Googlen keinoälyn käytöstä

 

Tulosmajakan "Verkkomarkkoinnilla lisää asiakkaita" koulutuksessa latasimme Chat Gbt:n älykännyköihimme. Se on ihan näppärä sovellus arkipäivän kiemuroihin. Ilmaisversiossa on rajoitettu tehtävämäärä.

Googlella on myös keinoälyvastaaja. On ihan mielenkiintoista kysellä siltä neuvoja arkipäivän asioihn. 

Kun tuottajajärjestöt suosittelevat perinteikkään, vanhan sukutilamme peltojen metsitystä, minä vastaisin heille antamalla suoraan turpiin. Googlen keinoäly vastasi hillitymmin mutta napakasti:

Napakka vastausrepliikki:

"Tämä tila on ollut suvullani 300 vuotta, ja se pysyy avoimena kulttuurimaisemana myös jatkossa. Maakuntakaavan suojelumerkinnät ja tilan historiallinen arvo ajavat tehotuotantotavoitteiden edelle. En kaipaa konsultointia metsityksestä tai tilusjärjestelyistä; tavoitteeni on perinnön säilyttäminen, ei maksimituotto muiden ehdoilla."

Kaikissa keinoälyn vastuksissa huomautetaan että saattaa sisältää virheitä. 

Kylällä eräs henkilö levittää virheellisiä tietoja yksityisasioitani. Hänellä itsellään eivät taida asiat olla ihan reilassa, niin hän pönkittää itsetuntoaan puhumalla toisista ihmisistä ikäviä asioita. Tähän tekoäly neuvoi sanomaan ihmisille suoraan, että henkilöllä on tapana kertoa virheellisiä tietoja. Eikä niitä jaksa mennä joka kerta oikomaan. Sitähän henkilö juuri tavoittelee, että hänen vuokseen joutuu korjailemaan paikkansa pitämättömiä huhuja. Tahtoo tuoda vaikutusvaltaansa esille. 

Lisäksi AI neuvoi että tällaisen vääriä tietoja levittävän ihmisen yhteisten tuttujen kanssa täytyy olla varovasti. Henkilö urkkii yhteisiltä tutuilta tietoja ja keksii niiden pohjalta taas uusia huhuja kerrottavaksi. Eli kuten serkkuni neuvoi kauan aikaa sitten: ole varovainen somessa. Tietoja levittävä ihminen ei itse ole somessa eikä muussakaan digitaalisissa palveluissa, mutta yhteisten tuttujen kautta henkilö saa tietoja keksiäkseen meheviä huhuja levittettäväkseen. Täytyisi blokata pari minulle tärkeää ihmistä. Heidän kauttaan tiedot varmaan kulkevat ko henkilölle. Oikeastaan on surullista kun joutuu muista ihmisistä keksimään juttuja kun itsellä ei mene hyvin. Toisin sanoen suuntaamaan negatiivinen huomio itsestä toisaalle. Sellaista ei pidä tietenkään hyväksyä. Henkilöä pitäisi auttaa saamaan asiansa kuntoon. 

Tästä keinoälyn kanssa keskusteluista saisi vaikka miten pitkän tarinan. Mutta mielestäni se antaa hyväntuulisia ohjeita ja aina kysyy tarvitsenko syventäviä neuvoja. Tämä aivan nostattaa itsetuntoa kun on joku joka suhtautuu aina positiivisesti kysyipä mitä tahansa. 

Ai, että miten kuva ikimetsästä liittyy keinoälyyn? No hyvinkin! Metsäyhtiö tahtoisi kaataa ukkivainajan Aarnimetsän ja minä taas tahtoisin suojella sen. En juljennut suoraan pämäyttää metsäneuvojalle, että sitähän metsää ette kaada! Tulee muuten hurjan kalliiksi uuden metsän perustaminen. Siitä ei saa koskaan omiaan takaisin. Tekoäly neuvoi ottamaan välittömästi yhteyttä maakunnalliseen elinvoimakeskukseen ja sieltä kautta pyytämään kartoituksen ikimetsälle. No, nytpähän tuli sekin tänä iltana tehtyä ja nyt odotellaan heiltä yhteydenottoa. 

Kevät tuli!

Nyt se on täällä. Kevät! Yli kuukautta etuajassa. Yleensä olemme avanneet saunapolun lapioiden vapun tienoilla. Tänä vuonna oli vain 10 senttiä lunta maaliskuun puolivälissä. Äkkiäkö tuon avasi. Kaivo oli täyttynyt vedellä. Kannettiin saunan pataan vedet valmiiksi. Lauantaina kylvetään. 

Arjen pieniä iloja

Kävin kevätmarkkinoilla leivonnaisia myymässä. Myöhästyin hieman. Suurin osa asiakkaista oli jo käynyt aamusta. Ihan mukavasti kauppa kävi kun vaan sitkeästi oli kolme tuntia myymässä. Kevätaurinko lämmitti ja sää oli mitä parhain. Tietää pitkää kelirikkoa maalaisteille. Herrat meinaavat päättää että muutetaan loputkin haja-asutusalueiden tiet soralle. Ajakoot syrjäseutulaiset mutkien kautta paremmille teille! Tai muuttakoot kaupunkiin niin ei tarvitse syrjäseutujen teitä enää ollenkaan hoitaa!

Seuraavana aamuna astioita tiskatessani ajattelin että elämä on aika mukavaa pieniä askareita hoitaessa. Kaikki leivonnaiset eivät menneet torilla kaupaksi myöhästyessäni. Tuttuni osti loput karjalanpiirakat. Myymättä jääneet munkit ja tiikerikakun vein surutaloon. Kyläpäällikkömme on lähtenyt tuonilmaisiin. 

Ihanaa, keväistä viikonloppua tämän blogin seuraajille! 

Rankka viikko takana

Se on taas totuuden hetki. Nimittäin veroilmoitusten täyttö. Eihän siinä mitään jos tarvitsee merkitä yksinkertaiset tulot ja menot. Mutta arvonlisäverot ovat kamalia. Niitä on kolme eri lajia ja kuitteja kertyy vuoden mittaan satoja. Säästösyistä yritän selvitä kuittirumbasta ilman maksullista kirjanpitäjää. Tulot ovat pienet, joten menoistakin täytyy karsia minkä pystyy. Arvonlisäveroja ei tarvitsisi ilmoittaa kun vuotuinen liikevaihto jää alle 20 000 €. Kuluneena vuotena oli pellonraivauksesta alvillisia menoja enemmän kuin tuloja, joten kannattaa ahkeroida veroilmoitusten parissa. 

Torimyynti sujuu mukavasti, mutta sitten tuli jobinpostia. Nuohooja ilmoitti tulostaan. Se tietää veroilmoitusrumban lisäksi ankaraa tavaroiden siirtelyä paikasta a paikkaan b, että nokikolari pääsee sutiluukuille. Täytyy selittää nuohorille, että meidän olohuone ei tällä hetkellä ole olohuonekäytössä kun ei täällä käy vieraitakaan. Huone toimii käsityömyymälän tarvikevarastona. Seuraavana aamuna oli rysäyttänyt 15 cm lunta, eli ensi töikseen piti kolata pihatie autolla ajettavaan kuntoon. Jos linko pukkaa pihalle, maksaa se 12,50 €/kerta. Ei ihan halpaa runsaslumisella seudulla. Kannattaa itse tehdä lumityöt mikäli suinkin pystyy. 

Katsoin ensi viikon sääennusteen. Jos se pitää paikkansa, ettei tule lumipyryjä, pääsee taas torille tuulettumaan, mikäli veroilmoituksista ja nuohouksesta selviää hengissä. 

Mysteeripaketti

 

Posti oli tuonut oven taakse paketin. Ei tullut sisälle. Huomasin vasta ulko-ovea avatessa, että mikä ruskea laatikko täällä on. Paketti oli Amazonilta.

Laatikosta paljastui mustia puuosia. Mitähän näistä syntyy?

Ikean ja VidaXL:n tuotteita kasanneena kokonaisuus hahmottui helposti. Asiakasarvosteluissa joku moitti, että oli vaikea koottava.

Puolen tunnin ruuvailun jälkeen esine näytti tällaiselta. Joko arvaat mikä on laite kysymyksessä? 

Siihen vielä pehmuste paikoilleen ja ei kun kokeilemaan. Tämä rukouspenkkimalli ei ole suunniteltu suurikokoiselle eurooppalaiselle. Pöytälevy tulee liian lähelle. Jos polvityynyn siirtää korokkeelta lattialle, niin on sopiva etäisyys. Tähän voisi nikkaroida jatkon tuohon polvikorokkeeseen. Ja tason alla olisi hyvä olla hylly, jossa voi säilyttää kirjoja ja muuta materiaalia. 

Käsitöiden hinnoittelu

 

Löysin Tokmannilta aivan ihanansävyistä Seiskaveikkaa. Pakko oli ostaa ja kokeilla, minkälaiset sukat tästä syntyy. Valmistan käsitöitä myyntiin ja tahdon saada työstäni korvausta. Tulot ja menot ilmoitan verottajalle. Lasketaanpa. Lanka yksiin naisten tai poikien sukkiin maksoi yli 7 euroa. Aikaa kuluu neulomiseen 8-9 tuntia. En ole kovin nopea neuloja. En käytä Magic Loopia tai muita nykyajan tekniikoita, vaan teen asusteet perinteisin menetelmin sukkapuikoilla. Olen pitänyt 25 euroa hintana sukkaparille. Eläkeläiset myyvät valmistamiaan sukkia muutamilla euroilla. He tekevät käsitöitä omaksi ilokseen eivätkä tahdo palkkaa työlleen. Hintojen polkeminen on epäedullista ansiokseen käsitöitä valmistaville. Jos annat töitäsi välitysmyyntiin, kauppa perii 25 - 35 prosentin provision. Olen kuullut niinkin hurjista välityspalkkioista kuin 50 %. Jos tahdot työllesi jonkinlaisen tuntipalkan, vaikka vain 5 €/h, tavallisen käsinneulotun sukkaparin hinta kipuaa 50 euroon. Kuka niin kalliita sukkia ostaa? Hinnat ovat alvittomia kun liikevaihto on alle 20 000 €/vuosi. Jos tuo raja ylittyy, käsitöihin lisätään 25,5 % arvonlisäveroa. Tässäpä mietittävää tälle viikonlopulle. 

Valloitetaan Amazon

Eläessämme kevättä ja kirkon väen valmistautuessa paastonajan viettoon, ajatukset johdattuvat itselläkin henkisiin asioihin. Suorituskeskeinen elämäntapa vaatii välillä pysähtymistä, hiljentymistä. Googlatessa Pinterestiä löytyy mielenkiintoisia asioita. Mikseipä ei mietiskelytuokion aluksi voisi kilauttaa "vellikelloa". Pyhäsalmen Vaskikellosta hankittu, kaunissointuinen messinkikello soveltuu tarkoitukseen mainiosti. Entä jos olisi seinään kiinnitetty kello? Sellainen löytyi kiinakaupasta muutamalla eurolla. Odotamme mielenkiinnolla, millainen kulkunen sieltä mahtaa tulla.

Asioita eteenpäin tutkiessa tuli vastaan rukouspenkki. Olettehan nähneet kirkoissa ihmisten polvistuvan rukoukseen? Täällä on aiemmin Hollannista tilattu rukousjakkara, jossa istutaan polvet maata vasten. Rukouspenkissä, vai miksi kapistusta maassamme kutsutaan, ollaan polvillaan ja nojataan kaiteeseen. Kalusteet on tavallaan puusta valmistettuja ja varmasti kalliita. Etsyssä sellaiset käsin valmistetut maksavat 300-400 euroa. Melkoinen sijoitus mietiskelyharrastukseen!

Eteenpäin googlatessa tuli vastaan amerikkalainen Amazon.comin verkkokauppa. Selasin läpi Euroopan Amazonin. Ei löytynyt haluamaani. Amerikan Amazonissa oli näitä kalliita kalusteita, mutta myös edullisempia. Ne oli valmistettu, yllätys, yllätys, Kiinassa. Aloin vertailemaan huokeampia malleja. Sellainen olisi hyvä, jossa olisi pöytätaso, alempana hylly, jossa voi säilyttää mietiskelymateriaaleja. Taitettavalla polvistumistuella varustetut olivat arvokkaampia kuin jatkuvasti suorana nököttävät. Pienempään tilaan mahtuva taitettava malli on parempi, jos ei aio jatkuvasti hiljentyä ja meditoida. Sellaisen voi siirtää seinänviereen tilan säästöksi. Kuvassa on eri malli kuin jonka tilasin. 

Pitkään harkittuani, päätin tilata penkin. Jos jotain tahtoo, ei kannata jäädä haikailemaan, vaan hankkia se. Elämä on lyhyt ja arvaamaton. Amazon vaati ensin luomaan tunnukset ja kirjautumaan. OK. Helppo nakki. Pöytä maksoi 110 euroa ja toimituskulut 39 euroa - näin arvokkaista ostoksista kaikki liikkeet eivät peri toimitusmaksua lainkaan! Sitten tuli ylläripylläri: hintaan lisättiin toiset 40 euroa tullimaksua! Olin jostain lukenut, että tullia peritään vasta yli 150 euron tilauksista. No, maksetaan sitten kun ollaan alettu tilaamaan. Saisikohan näin arvokkaan investoinnin vähentää verotuksessa? Kävijät ovat ehdottaneet retriittiä pirttirakennukseen. 

Sinne lähti 190 euroa Amerikan ihmemaahan. Kokeilin jatkotilata jotain alle kympin (euron) hintaista kaulaketjua. Sama homma, tullimaksun ja toimituskulujen kanssa kirjekuoreen mahtuvalle tuotteelle olisi tullut hintaa 21 euroa! Taitaa olla Amazonin tilaukset meidän osalta tehty. Liian kallis kauppa! 

Nyt odotellaan pari viikkoa, mikä kapistus sieltä tulee - ja minne. Tuleeko pakettiautomaattiin vaiko aivan kotiin kuljetettuna. Asiakasarvosteluissa moitittiin epätarkkoja kokoamisohjeita. Eihän näin suuria kalusteita kokonaisina lähetetä! Arvioin selviäväni koitoksesta ehjin nahoin. Olenhan tottunut kokoamaan Ikean kalusteita, joissa on enemmän osia kuin yhdessä rukouspenkissä! Vaan eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa.... 

Pakkaspuuhia

 

Pakkanen paukkuu nurkissa, mutta perinnetilalla työt on hoidettava olipa mittarissa 30 astetta hellettä tai pakkasta. Tämä kuva pihasaunastamme sai Instagramissa kivasti tykkäyksiä. Tsekkaa myös kotisivut www.sivakkaphotos.home.blog. Yhtenä päivänä kun oli vähemmän pakkasta oltiin vesakonraivuussa Pohjorinteen yläreunassa. Lunta on vähän niin tämä mahdollistaa puutarhatöiden suorittamisen vielä tammikuussa.

Syksyllä kun vettä on vähän kaivossa, jäivät kesäkahvilan pyykit pesemättä. Yhtenä päivänä oli pyykkipäivä ja pöytäliinat saivat silloin kunnon pesun. 

Viherkasvit alkavat piristymään päivien pidentyessä. Pelargonit näyttävät heikoilta. Toivottavasti ne selviävät talvesta. Ihan vielä ei ole kesäkukkien siementen kylvöaika.... 

Nettisijoittamista

Kaikkihan tietävät, ettei pankkitilillä kannata enää rahoja pitää kun ei makseta korkoa! Niinpä minäkin olen sijoittanut rahastoihin pienet pennoseni jo parin kymmenen vuoden ajan. Kun tahdoin nostaa sijoitusteni tuottoja tilille, aiemmin marssin pankkiin henkilökohtaisen sijoitusneuvojan pakeille.

Nyt on lähipankki kadonnut ja sijoitukset siirtyneet nettiaikakaudelle. Asiointipankkikin on vaihtunut. Jos on verkkopankkitunnukset ja mobiilipankki, voi melko vaivattomasti tehdä sijoituksia parilla sormen näpäytyksellä. Jos tahtoo myydä tai vaihtaa toiseen rahastoon, täytyy kirjautua verkkopankkiin. Mobiilipankilla sijoitusten myynnit eivät käyttämässäni pankissa ainakaan vielä onnistu.

Venäjän sotatilan vuoksi maamme metsärahastot pinkaisivat nousuun kun puulle oli kova kysyntä. Nyt kurssit ovat rauhoittuneet ja kääntyneet laskusuhdanteeseen. Ajattelin että nyt myyn metsäsijoituksiani kun ne ovat vielä reilusti plussan puolella. Verottajan mukaan vuodessa voi myydä 1000 eurolla ilman että täytyy maksaa pääomatuloveroa.

Niinpä kirjauduin verkkopankkiin. Se onnistui tavan älypuhelimella. Ei tarvinnut kaivaa hidasta tietokonetta esiin. Kotvan etsittyäni löysin hienot taulukot sijoituksistani. Sieltä löytyi osta - vaihda-myy -sarakkeet. Täppäsin myy-saraketta. Sieltä tuli tietoa, ettei kurssin alamäessä kannata paniikissa myydä kun pörssikursseille on luonteenomaista arvon vaihtelu. Hetken kuluttua sijoitus voi olla taas plussan puolella.

Nyt kun metsäsijoitukseni on vielä reippaasti plussalla tahdon myydä sitä ja ostaa jotain toista rahastoa. Olisin voinut suoraan vaihtaa metsärahasto-osuuden johonkin toiseen rahastoon. Mutta näin tällä kertaa.

Täytyi vielä tehdä joitain varmennuksia mobiilipankilla. Kirjauduin ulos systeemistä. Tarkistin lopuksi mobiilipankista tiedot. Oli ilmestynyt "avoin toimeksianto". Saan rahat myynnistäni tilille sitten kun rahaston sääntöjen mukaan se on mahdollista. Oli jännittävä kokemus mutta ei kovin vaikea. Tällainen persjalkainen maalainenkin voi harjoittaa sijoittamista suht helposti. 

Sähkövika!

 

Pihapiirimme yhteen hirsirakennukseen saatiin sähköt ns. jälkiasennuksena. Taannoin siellä oli pikku probleemi sähköjärjestelmän kohdalla. Valot eivät toimineet. Osa pistorasioista ei toiminut. Myöhemmin huomattiin että voimavirtalämmitinkään ei pelannut. Soitto paikalliselle sähköurakoitsijalle antoi avun. Yksi päärakennuksen sulakkeista oli palanut siten että siinä oleva nasta ei ollut pudonnut, joten maallikko ei arvannut että kyseessä on näinkin yksinkertainen ilmiö. Sulake on nyt vaihdettu ja kaikki toimii taas kuten pitääkin.

Pakastimen tyhjennysviikot

Viimeisin pellonraivaus tuli melkoisen arvokkaaksi. EU ei viime vuonna maksanut peltotukia lainkaan. Joululeivonnaistilauksia ei tullut arvioitua määrää, joten leivontarvikkeidenkin hankinta meni hukkaan. Säilyvätpähän nuo, jos keväällä olisi enemmän asiakkaita. Kotileivonnaisten ostajista on pitäjällä kova kilpailu. Monta taitavaa leipuria tarjoaa palveluitaan valitettavasti harvenevalle asiakaskunnalle. 

Sitten tulivat kovat pakkaset. Sääli vanhaa autoa käynnistää lähes 30 asteen pakkasessa. Niinpä päätettiin kurkistaa kanttaan myöten täyteen ahdettuun pakastimeen. Kun kesän marjasato oli raivattu tieltä, säiliöstä alkoi löytyä jauhelihaa, kalaa, keittojuureksia, leipää, maitoa. Loppujen lopuksi sieltä löytyi kilon pakkaus joulutorttutaikinaa. Muistinhan minä, että olin ostanut sen. Jouluna sitä ei vaan löytynyt kaiken muun tavaran joukosta sitten millään! Torttutaikinaa on AINA hyvä olla jemmassa. Siitä saa vienereitä, pasteijoita sun muuta.

Voin todeta että pakastimen tyhjennysviikot on suositeltava idea. Kuluneina viikkoina perheen rauokavalio on ollut paljon monipuolisempi, edullisempi ja terveellisempi kuin normaalisti. Eihän sitä kiireinen yrittäjä yleensä ehdi kokkaamaan. Menussa on ollut jauhelihakeittoa, broilerrisottoa, kalakeittoa, makaroonipöperöä, jauhelihakastiketta, makkaraomelettia, hernekeittoa ym. Jälkiruoaksi vispipuuroa, kiisseliä jne. Kannattaa kokeilla!

Talvipäivän puuhia

 

Tekipäs uudelta vuodelta aikas tujakat pakkaset! Eipä tuo parikymmentä astetta vielä ole mitään 1980-luvun 40 asteen kojotuksiin verrattuna. Ulkoilun ja valokuvauksen lisäksi on mukava puuhastella kotihommia.

Sunnuntaina kokkasin oikein kahden sortimentin päivällisen. Pakastimesta löytyi toissavuotisia punaisia viinimarjoja. Keittelin niistä vispipuuron jälkiruoaksi. 

Eturuokana oli Kivikylän luusoppaa. Vaan on lihaisia luita heillä! Namm!

Pakastejuureksista saa soppaan kuituja ja vitamiineja. Pilkoin lisää porkkanoita joukkoon kun niitä oli joululaatikoista sattunut jäämään.

Keitto valmistui samalla kun lämmitettiin puuhellaa. Harmi, kun tulipesään ilmestyi lohkeama, vaikka se korjattiin viimeksi kolme vuotta sitten. On melko kallista puuhaa kutsua muurari. Täytyy itse opetella pikkujutut korjaamaan. Pienituloinen säästää itse remppaamalla useita satasia.

Tietysti pitää myös pikkulintujen ruokapuolesta huolehtia. Meillä on tällainen systeemi, kun muuten närhet ja harakat tyhjentäisivät pienten sapuskat suuriin nokkiinsa.

Lopuksi vielä talvikuvia tammikuisesta luonnosta https://youtu.be/ayaOXKIRfxs?si=bAPsV69RqAHQwBeK

Joululomalla!

Joulunpyhät meillä ihan vaan chillailtiin. Onhan tässä tänä vuonna ahkeroitukin. Ilmoitus valmiista joululeivonnaisista ei tuottanut suurempia tilauksia. Seudulla on ahkeria eläkeläisleipureita, jotka leipovat omaksi ilokseen ja myyvät tuotteitaan edullisemmin kuin me verot tuotteistamme maksavat, joten on hankala saada niin sanotusti kenkää oven väliin eli markkinarakoa.

Tänä vuonna joulukuusi jäi metsään. Joulupuun virkaa toimitti menestyksellisesti joulutuija. Siihen vaan oksille kiharrettua lahjanarua ja pienet joulunkellot latvaan, niin jopa oli sievä joulupuu! Ja paljon tuuheampi kuin ne vesakon varjossa kasvaneet kuusiyksilöt!

Aattona käytiin haudoille viemässä kynttilät. Siellä oli paljon muitakin liikenteessä. Ohessa videonpätkä https://youtu.be/c6KY3cUtJ1M?si=VjkBtiMHgjM7wQY_

Tapaninpäivänä oli vielä sulat maat. Se oli ihanaa kun sai tallustella paljailla pelloilla vielä joulunpyhinä! Hannes-myrsky särki kujarakennuksen oven saranan. Ovi oli jo hieman lahonnut, mutta ei olit raaskinut korjauttaa sitä kun kaikenlainen remontti on nykyään kovin kallista. Ja talkoot eivät nykyihmisiä kiinnosta.