Shoppailureissu lähikaupunkiin

 

Kuhmossa on K-market Heikura joka on tunnettu lähiseudulla hyvistä tarjouksista. Suuntasimme viikonloppureissulle Kuhmo-Cityyn. Olisi pitänyt ottaa kylmälaukku mukaan kun kauppa oli vielä iltapäivällä täynnä tarjousruokia. Nuo pizzat lähtivät matkaan. Jätettiin muutama pizza muillekin. Ei juljennut kaikkia ahmia itselle. Kivikylän savuluut ovat tosi lihaisia. Niitä ei tarvitse montaa laittaa soppaan niin saa täyttävää ruokaa.

Kuhmon Tokmannilta sai kardemummaa säästöpakkauksessa. Toisen lähikaupungin ruokakaupat on käännetty ylösalaisin eikä sieltä mistään saa enää kardemummaa isoissa pakkauksissa. Isoja muovipusseja leivonnaisille. Saunaan edullisia peflettejä. Mantsikkahilloa. Novitan Isoveli-langat olivat tarjouksessa 2,50 €/kerä. Jospa niistä jotain värkkäisi talven kuluessa.

Raitapaidat olivat 7 euroa kappale. Nämä käyvät päällyspaitoina lämpimällä kelillä. Aluaspaitoina viileämmällä säällä. Vaelluskengät olivat poistokorissa 18 euroa. Kuhmon Tokmannilla on naisten puuvillasukkia isommissa koossa. Tyynyliina 3 eurolla sekä kahden kilon karkkisanko alle 9 eurolla. Rahaa meni reissulla, mutta enemmän sai tavaraa kuin normaalihinnalla ostaessa! 

Käytiin Valamossa

 

Paikallinen seurakunta järjesti kaikille avoimen luostariretken Heinävedelle Uuteen Valamoon ja Lintulaan. Matkan hinta oli todella edullinen. Siihen sisältyi pääsyliput, ateriat, kahvit ja tietysti matkat.

Lähdimme aikaisin aamulla. Klo 9.00 olimme Valamossa. Osa matkalaisista osallistui jumalanpalvelukseen kirkossa. Osa katseli ympäristöä.

Valamossa on suuri, upea matkamuistomyymälä. Sieltä tuli ostettua muiden muassa ensi vuoden seinäkalenterin ja avaimenperän. Ravintola Trapesassa ruoka oli monipuolista ja hyvää.

Matka jatkui Lintulaan. Se on pienempi paikka. Sieltäkin tehtiin ostoksia. Voisilmäpulla tuoreen kahvin kera oli erittäin herkullista. Sitten olikin kotimatkan aika. Oli ihana reissu! 

Uusi pyykkinaru

Tänään se tapahtui! Asennettiin nimittäin uusi pyykkinaru. Eikö sitä sanota että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Oli hiljaisempi päivä monen touhupäivän jälkeen. Ja vettäkin on taas saatu - kiitos Luojan! Ei kun pyykkiä pesemään. Olen kuivattanut pyykit sisällä mutta isomman pyykkierän sisäkuivatus on melko hankalaa kun keittiössä vastapestyt liinavaatteet pyyhkivät kasvoja joka kerta kun kuivatusnuorien ali kävelee

Radiostakaan ei tullut kummempaa ohjelmaa. Telkku ei näy kun siihen pitäisi hankkia erikoisantenni HD-lähetyksiä varten. Ja HD:t eivät näy kaikilla radiokeleillä täällä periferiassa.

Niinpä sain päähänpiston, että laitetaanpa pyykkinuorat uusiksi. Olin ostanut sopivan narun aikapäiviä sitten. Vain asennus puuttui. Tämä on paksumpaa nuoraa kuin tavan pyykkinaru. Toivottavasti uusi kestää paremmin. 

Puolessa tunnissa oli uusi naru asennettu. Laitoin ripustusnaulat aikoinaan liian korkealle ettei maisema häiriintyisi pyykkinarusta. Hieman hankala ripustaa pyykkejä kun täytyy varpaisilleen nousta yltääkseen pyykit narulle.

Vielä pyykkipojat paikoilleen. Voi laittaa pesukoneeseen pyörimään seuraavan pyykkierän. 

Vielä on kesää jäljellä

 Tein tämän videon iltakävelyllä kylätiellä. Kaunista, eikö olekin. 

Ampiaispesä ulkohuussissa ja mitä sitten sattuikaan

 

Meille oli tulossa bed&breakfastlainen ja ulkovessa piti siivota ennen majoittujan saapumista. Kun olin kumihanskat käsissä menossa huussin tyhjennykseen ajoikin pihaan belgialaisperhe limsalle ja kokikselle. Kahvila ei ollut vielä auki niin he odottelivat sen aukeamista ja seurasivat huussin tyhjennystä. 

Tyhjensin käymäläastian. Tällä kertaa siellä ei ollutkaan hirveästi tavaraa. Kuivikesanko oli tyhjä, joten ajattelin kaataa säkistä loput kuivikkeet sankoon. Sitä minun ei olisi pitänyt tehdä. Kuivikesäkin taakse olivat ampiaiset tehneet pesän. Huussista lenteli kiukkuisia ampiaisia. Katsoin parhaimmaksi poistua etäämmälle. 

Belgialaiset seurasivat tilannetta ja kerroin että maalla-asuminen on mielenkiintoista ja välillä jännittävää. Vessan oveen täytyy laittaa ilmoitus: "Vaara! Pysy poissa!" Kyllä ulkomaalaisia nauratti. 

Tilanteen rauhoituttua hävitin ampiaispesän ja suihkutin tilohin etikkaa. Ampiaiset kuulemma inhoavat voimakkaita hajuja. Belgialaiset tulivat kahvilaan ja kyllä heitä huvitti kun kerroin edesottamuksistani. Tällaiset hauskat tapaukset voittavat kulttuuri- ja kielimuurin. 

Paljon on aihetta kiittää....

Facebookissa alkoivat kaverit julkaista kuvia lakkasaaliistaan. En ole mikään metsänmörri. En erityisemmin viihdy metsissä. Kas kun en ole lapsena siihen tottunut. Tai lapsena marjareissut olivat tylsiä, joten aikuisenakaan en ole opetellut metsissä retkeilemään. Toisaalta työasiat maaseudulla vievät oman aikansa, joten sinä vähänä vapaa-aikana, mitä sitä on, tahtoo mieluusti tehdä jotain muuta, mikä ei liity maaseutuun tahikka metsiin.

Eräänä viileämpänä aamuna otin vanhan tutun marjasangon mukaani ja painuin suolle. Ensin näytti, ettei siellä ole lakkoja, mutta kun tunnin ajan kuljin ristiin rastiin, sain pari litraa hyvälaatuisia, kypsiä lakkoja.

Siinä kulkiessani muistin olla kiitollinen siitä että pystyn vielä itse kulkemaan marjastamassa. Monet ikäiseni ovat jo siirtyneet "tuonilmaisiin", tosin nuorella ikää, mutta voihan nuorikin sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen.

"Paljon on aihetta lapsella kiittää....."

Kylvetään peltoa

Viime syksynä meillä kunnostettiin suurehko peltolohko. On hiukan kiire jo saada se kasvamaan jotain vihreää. Pari muutakin lohkoa on vielä kylvämättä. Jospa tässä vielä ehtii. 

Ostin timotei-nurminata seosta. Myyjä tarjosi myös pikanurmiseosta. Kannattaa sitäkin ostaa jos nämä eivät lähde riittävän hyvin kasvuun.

Hirvi oli tallustellut pellolla ihmettelemässä, että mikäs se tämä on. Onko täällä ruokaa. 

Temusta tilattu rautaharava pääsi nyt tositoimiin. Se on hyvä turvemaalla mutta kivisissä kohdissa piikit ovat liian tiheässä. Tällä peltolohkolla on kalliota, tuvetta, hietikkoa ja kivikkoa. Eli monenlaista maalajia. 

Ajetaan me tan..... ei kun Singerillä

Hän on täällä tänään! Nimittäin uusi ompelukone. Edellisen mentyä epäkuntoon päätin hankkia uuden ompelukoneen. Korjataan vanha kunhan siihen löytyy pätevä korjaaja, joka ei kisko uuden ompelukoneen hintaa jonkin ruuvin vaihdosta. Sellaistakin on sattunut, ainakin remonttirintamalla....  Pidetään entinen varakoneena jos tämä sattuu tilttaamaan.

Olin päättänyt tämän kuukauden käyttää käsitöihin ja juuri kun olin leikannut materiaalit, kone sanoi räksis ja ompelukoneneula alkoi heilumaan sinne tänne. Ompelukonemekaanikkoa ei pikaetsinnällä löytynyt, joten aloin katselemaan uusia koneita. 

Nykyajan koneet ovat muovisia ja paljon helposti särkyvää elektroniikkaa. Entinenkin kone on Singer ja löysin Heavy Dutyn, jossa on metallirunko eikä mitään ylimääräisiä kommervenkkejä. Väri oli ankean harmaa, mutta jospa se sitten muuten on kestävä. 

Kehuivat että kone on nopea. Pelkäsin että ompelenko sormilleni. Kehuivat myös että ompelee paksuja kankaita kakistelematta. Hyvä ominaisuus, kun nykyinen tahtoo takuta. Koruompeleita on hieman vähemmän kuin vanhassa koneessa - tosin en ollut käyttänyt muita ompeleita kuin siksakkia ja hunajakennoa.

Tilasin tämän ProShopista. Ilmoittivat että kone tulee torstaina, mutta se saapuikin vasta perjantaina. Tein uuden postireissun pelkän ompelukoneen takia. Toimitus oli ilmainen. Jos olisin tilannut kotiintuotuna olisi pitänyt maksaa muutama kymppi enemmän. 

Käyttöohjekirjassa ei ollut suomen sanaa. Ei edes englantia. Kuljetuslaatikossa oli tärkeimmät tiedot myös suomeksi. Hyvät kuvalliset ohjeet auttoivat alkuun ja kone muistuttaa kovasti vanhaa konetta.

Jännittävin juttu edelliseen verrattuna on alalankapuolakotelon läpinäkyvyys. Olen tullut erinomaisesti toimeen ilman että näen puolakotelon. 

Koneen ledvalolla saisi olla laajempi kenttä kun se nyt valaisee vain neulan kohdan. Kaiketi siihen tottuu. 

Kaasupoljin on kepoisen oloinen. Vanhassa koneessa se on raskaampi ja pysyy paremmin paikoillaan. Tätä moitittiin koneen arvosteluissa. 

Sain kuvallisten tsekinkielisten ohjeiden avulla koneen toimintakuntoon ja sitten kokeilemaan! Ompelin ensin suoraa saumaa lakanakankaaseen. Miten hiljainen ääni! Ihmettelin, tekeekö värkki saumaa ollenkaan kun oli vain hiljainen surina.

Teki se, ja tasaista jälkeä. Eikä karannut sormille kuten pelkäsin. Kokeilin myös taaksepäin ompelua. Pakkinappi on aivan eri paikassa kuin edellisessä koneessa.

Ensimmäinen "oikea" työ oli tämä scrunchie, tuttavammin hiusdonitsi. Sain sen näppärästi valmiiksi vaikka kone oli ennestään vieras. Kone teki tasaista tikkiä kakistelematta.

Seuraavaksi leikkasin pellavakankaasta pyyhkeen, neulasin sen huolella ja Singer töihin. Kone surisi tasaisen hiljaa ja tikkasi vaivatta paksut nurkkakäänteet joihin vanha kone tahtoi jumia. 

Keittiöpyyhe valmiina. Koeajolla totesin että Singer Heavy Duty on hyvä peruskone tavalliselle kotiompelijalle. Jos haluaa jotain erikoisempaa, siihen on sitten kalliimmat aparaatit. 

Silitetään tyynyliinoja!

 

Nyt kun saatiin vuodeasiat kuntoon, niin täytyyhän vuodevaatteetkin laittaa kondikseen, eikös juu! Liinavaatteita oli kertynyt pestäväksi ja meillä aina silitetään tyynyliinat. Pussilakanoita en silitä, mutta yöpyjän on mukava kallistaa päänsä puhtaalta tuoksuvalle, sileälle tyynyliinalle.

Pussilakanoiden mukana tulevat tyynynpäälliset ovat kohtalaisen laatuisia. Kuvalla huomio. Ostin nuo syksyllä Tokmannilta. Ovat napakkaa laatua ja kivannäköinen kuosi. Mutta voi kauhistus kun ostin syksyllä Tokmannilta edullisia irtotyynynpäällisiä! Ne on leikattu kieroon. Ei langansuuntaisesti. On kamalaa silittää tyynliinoja, jotka kiertyvät käsitellessä mutkille. Eivät ole edes kovin laadukkaita. Tilasin joskus Jyskistä edullisia tyynyliinoja. Ne on leikattu ja ommeltu lankasuoraan, mutta ovat ensimmäisen pesun jälkeen kuin lattialuutuja. Pesen liinavaatteet ennen käyttöä. Ikean tyynyliinat ovat hiukkasen parempaa materiaalia. Täytyisi käydä tilkkukangasvarastolla ja sieltä ottaa ja ommella itse tyynynpäällisiä. Jyskin alennustyynyliinat joutavat matonkuteiksi. Tilasin Jyskistä kalliimpia tyynyliinoja. Toivotaan että ne ovat laadukkaampia. Hyvää ei saa halvalla. 

Operaatio sängynsiirto

 

Oikeastaan tämän blogijakson nimi pitäisi olla sänkyjen siirto, nimittäin siirretyiksi tuli kaikkiaan neljä vuodetta ja kuten kuvasta voi päätellä, operaatio alkoi jo maaliskuussa (jolloin tänä vuonna oli harvinaisen vähän lunta).

Kaikki lähti liikkeelle ideasta, että lisätään bed&breakfastiin vuodepaikkoja. Meillä oli kaksi ylimääräistä sänkyä, joten päätettiin että siirretään ne hirsitalon kamariin hetekoiden tilalle ja hetekat, kun ne menevät sisäkkäin, siirretään päätalon vierashuoneeseen.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy, miten mamman kammarin vuode siirrettiin lumen liukkautta apuna käyttäen hirsirakennukseen ja vierashuoneen sänky taasen mamman kammariin mamman sängyn tilalle. 

Sitten ylähetekka siirrettiin asunnolle. Tämä oli suht kevyt siirrettävä. 

Alahetekan siirrossa tuli jo hiki. 

Tässä on jo mamman kammarin sänky hirsitalon isossa kamarissa. Oli sen verran raskas urakka, että toisen samanlaisen sängyn siirto jäi myöhempään ajankohtaan. Vuode oli osina talon yläkerrassa.

Samaan syssyyn siirrettiin kirjoituspöytä pikkukamariin. Siinäpä oli puuhaa yhdelle päivälle. 

Ennen juhannusta oli tulossa enemmän yöpyjiä ja isossa kamarissa oli edelleen vain yksi vuode. Tuli hoppu saada toinenkin sänky siirretyksi yläkerrasta rakennukseen. 

Onneksi emännällä oli jäänyt uusi pyykkinaru ripustamatta, niin sen varassa sängyn osat saatiin särkymättä laskettua yläkerrasta alas. Osat oli helppo ruuvata paikoilleen. Ennen vanhaan tehtiin kunnollisia vuoteita täyspuusta. 

Pari tuntia kului sängynsiirto-operaatioon tuumaustauon kera. 

Ihan tuli kamarista kivan näköinen. Toisellekin yöpöydälle löytyi valaisin. Kun kyseessä on parisängyt, voi vuoteet liittää yhteen keskelle huonetta parisängyksi. Hyvää yötä! 

Niittohommeleita

 

Osallistumme lauantaina Avoimet Kylät -tapahtumaan ja sitä varten täytyi niittää polut. Täällä on niin vahva heinänkasvu, että se on työlästä niittää viikatteella tahikka raivaussahalla. Tarvitaan traktori niittämään. Polut jaksaa niittää käsityönä.

Stigasta irtosi viime syksynä terä kesken niittotyön. Kone on ollut talvitauolla ja nyt viritin sen iskukuntoon. 

Ostaessani raivaussahan, kävin paikallisesta koneliikkeestä tiedustelemassa kulmavaihderasvaa. Myyjä myi minulle tavallista yleisrasvaa. Tilatessani muutakin ostajanonni -verkkokaupasta, tilasin samalla oikeata kulmavaihderasvaa.

Niin ne tuli polut niitettyä. On se vaan "kovvoo hommoo" tuo heinikon niitto käsityönä, kuten täkäläiset sanovat. 

Suvivirsi

 Tämä keväinen laulu herätti paljon keskustelua pari viikkoa sitten. TikTokissa oli jopa haaste julkaista suvivirsi omalla kanavalla. Kun näin muiden tekemiä videoita, kävin samana iltana ottamassa muutamia kuvia kukkivasta omenapuustamme. Sitten TikTokin muokkaustyökalulla muunsin kuvia ja liitin musiikin mukaan. Facebookissa videota on toistettu mahtavat 25 000 kertaa. 

Räyskyttäjä

 

Eilen aamulla alkoi kuulua tuttu räyksytys 37 vuoden takaa. Ruisrääkkä! Tämä piilottelevaa elämää viettävä siipiveikko on äänekäs raspikurkku, joka viihtyy perinneympäristöissä.

Vuonna 1989 rääkkä viihdytti meitä käheällä äänellään koko kesän. Se asusteli vanhassa lehmiopotassa ja vieraili välillä tien toisella puolella olevassa pottumaassamme. Siipiräpällä kaveri liukkaasti livahti tien toisella puolella olevaan pusikkoon. Perunoihin se ei koskenut. Varmaan matosia ja toukkia pellosta etsi. Lentämällä se oli tänne tullut ja lentämällä kai se lähtikin. 

Viime yönä heräsin ja kuuntelin, onko jokin sähkölaite jäänyt päälle kun kuului tasaista räyksytystä. Ilmalämpöpumppu se ei voinut olla kun virtajohtokin oli irrotettu pistokkeesta. Hetikohta omituisen äänen lähde selvisi: ruisrääkkä ikkunan takana lauleli yöllistä serenadiaan. 

Pupuilta suojaan

 

Viimeinkin saatiin tulppaanit menestymään - verkottamalla ne. Meillä oli upea tulppaanipenkki, mutta ne katosivat kun seudulle tuli rusakoita. Aiemmin koira piti huolen etteivät ristihuulet uskaltaneet lähestyä markkia. Kun sessu muutti autuaammille jotostusmaille, puput muuttivat tilalle.

Kerran ostetut verkot kestävät useamman vuoden. Näin on meillä verkotettu lumikellot, krookukset, jopa sinivuokot. Rusakot ovat niin kesyjä, että loikkivat pitkin pihoja eivätkä pelkää säikyttelyä. Saa huutaa ja huitoa, ja pitkäkorvat siirtyvät hieman etäämmälle seuraamaan tilannetta. Että sellaisia eläjiä.... 

Kevään kiireitä

 

Kevään kuivuus ja syvälle painunut routa on hidastanut vihertymistä. Silti koivut ovat ennätysaikaisin hiirenkorvilla. Vuonna 2016 oli suunnilleen samaan aikaan kuin nyt.

Kesäkukkia on kylvetty ruukkuihin. Ne on helppo siirtää sisälle hallan uhatessa. Käytöstä poistetut paistinpannut ovat hyviä ruukunalusina. 

Peltotöihin ei ole vielä päästy kun emännän matkailualan opinnot ovat kesken. Nyt onkin ennätyspaljon peltohommia kun täytyisi kaksi hehtaaria muokata ja kylvää käsin kun traktorityönä tulee liian kalliiksi. Yksi lohko on jo pariin otteeseen kylvetty mutta siemenet eivät itäneet kun maa olisi pitänyt muokata.

Muutaman viikon kuluttua meillä on kesäkahvilan avajaiset Avoimet Kylät -päivän yhteydessä. Tervetuloa mukaan! 

Testataan OBH Nordican kahvinkeitin

 

Tokmannilla oli tarjouksessa OBH Nordican 1,1 litran kahvinkeitin 19,90 €. Huushollissa löytyy jo useampia kahvinkeittimiä, mutta kun edullisesti saatiin, niin hyvähän se on varalta yksi keitin olla! 

Kahvikannu ja suodatinsuppilo pestiin kuumalla astianpesuainevedellä. Vesisäiliöön kaadettiin vettä ja keitettiin läpi että systeemi puhdistuu. Meillä on jo yksi OBH:n keitin, ja siitä ei tahdo nähdä, paljonko vettä on laitteessa. Tämä on vielä surkeampi esitys. 

Tässä keittimessä on neliskanttinen vesisäiliön kansi. On jäljitelty Moccamasteria. 

Tässä kohdassa tuli tenkkapoo, miten suodatinsuppilo irrotetaan koneesta puhdistettavaksi. Käyttöohjeista asia ei käynyt selville. Vähän aikaa kokeilemalla sekin asia selvisi.

Nyt on uusi keitin koekäytetty. Ei muuta sitten kun kahvinkeittoon! 

Lautashylly uuteen järjestykseen

 

Kun rakennetutimme pirttiä, ystävämme nikkaroi meille lahjaksi perinteisen lautashyllyn. En uskaltanut edes ääneen toivoa, että sellainen olisi ihana. Ja sitten perhetuttu teki hyllyn lahjaksi. 

Alunperin asettelin hyllyyn käytöstä poistuneita Arabian valkeita lautasia. Ne näyttivät hyllyssä hyviltä. Sitten meiltä varasi suurempi ryhmä keittolounaan ja lautaset tarvittiin uudelleen käyttöön. 

Keittiöremontin jäljiltä oli lautasia varastohuoneen pöydällä. Mutta osa niistä oli rikkinäisiä. Mutta niin kauniita etten raaskinut niitä heittää menemään. 

Niinpä puhdistin nämä varovasti vuosien tomusta ja liasta. Ja asettelin ne pirtin lautashyllylle. Siellä ne ovat näkyvissä vaikkei niitä voi käyttää.