Teline hiusdonitseille

 

Se on jo toukokuu pyörähtänyt käyntiin. Ihanaa kun ei ole koko talvena tarvinnut tapella lumitöiden kanssa! Jäi valtavasti energiaa taloudellisesti tuottavaan työhön.

Kesä lähestyy ja silloin avautuu jälleen kesäkahvila. Matkamuistomyymälän puolelle tulee pitkästä aikaa käsitöitä. Hiusdonitsit eivät näytä lainkaan hyviltä jossain hyllyllä makaamassa. Niille täytyy olla oma esittelyteline! Ja hiusdonitsi sopii mainiosti pieneksi lahjaksi tulevana viikonloppuna vietettävään äitienpäivään. 

Kaivoin varastosta laudanpätkän ja harjan varren. Varsi oli alunperinkin hankittu hiusdonitsien säilytykseen. En vain heti keksinyt, miten. 

Sahasin höylälaudasta noin 50 cm pätkän ja harjanvarren sahasin viiteen samanpituiseen osaan. 

Naputtelin viisi kannallista naulaa laudan läpi tasaisin välimatkoin. Ruuvit kävisivät vielä paremmin. Kulmat voi hioa santapaperilla mikäli sellaista huushollista löytyy. 

Lopuksi koputtelin harjanvarresta katkomani palat varovasti kiinni nauloihin.

Valmis! Eikö olekin kuin kaupasta ostetun näköinen.

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ! 

Tehdäänpä porkkanakakku

 

Kesäkahvilassa on riittänyt kävijöitä näihin päiviin asti. Lieneekö Via Karelian paremmalla kunnossapidolla osuutta asiaan. Männävuosina se oli kuoppia täynnä, mutta tarmokkaan yhteydenpidon ansiosta ELY-keskukseen taisi jotain muuttua.

Kesäkauden aikana tulee joskus kokeiltua uusia juttuja kahvilaan. Pitäjällä on pop-up kahvila, jossa tarjoillaan kondiittorituotteita. Tämäkin innostaa omiin kokeiluihin. Kuluneen kesän hitti oli porkkanakakku. 

Tällekin herkulle on yhtä monta reseptiä kuin on tekijääkin. Googlatessa sanaa, tuli ensimmäisenä K-ruoan resepti ja sillä meillä on valmistettu tätä leivonnaista. Reseptin löydät tästä. 

Hankintoja

Kesäkahvilan hiljaisemmat hetket pistävät miettimään itsepalvelukahvion perustamista. Samaan aikaan voisi itse olla myymässä torilla, josko siellä menisivät leivonnaiset ym. tuotteet paremmin kaupaksi.

Puute on sopivankokoisesta termoskannusta itsepalvelukahvilaan. Meillä on 3/4 litran kokoinen retkitermos. Sitten on niitä 2,5 ja 5 litran pumppiksia jotka ovat aivan liian suuria tänä kalliina kahvin aikana.

Pieni termos on siis liian pieni ja toiset liian suuria. Meillä on yksi litran kokoinen termoskaadin teevedelle. Siinähän ei saa säilyttää kahvia, ettei maku tartu pintoihin.

Niinpä aloin tutkimaan netistä litran kokoisten termoskaatimien hintoja. Ja mieluinen löytyikin Biltemalta. Tuote-esittelyssä kannun luvataan säilyttää juoma lämpimänä peräti 12 tuntia. Meille riittäisi vähempikin. Helppokäyttöinen ja harjattu pinta. Hinta 14,90. Ei kun tilaamaan. 

Matkahuollon kautta toimitusmaksu 4,90 €, eli sekin edullinen. Toivottavasti matkahuolto toimii vielä pitäjässämme, sillä se aiotaan lakkauttaa ja lähin olisi sitten 50 kilometrin päässä kaupungissa.

Aloin selaamaan verkkokaupan sivuja tilatakseni samalla toimitusmaksulla jotain muutakin. Kappas! Löysin tällaisen pienoiskasvihuoneen hintaan 21,90 €. Tämä on kahta Puuilosta aiemmin tilattua hieman suurempi. Keväällä meiltä loppuivat taimenkasvatustilat kesken. Tosin taimet eivät sitten menneetkään kaupaksi.

Tilasin siis Biltemasta termoskaatimen ja minikasvihuoneen toimituskuluineen reilulla 40 eurolla. Ei kovin kallista. Mikäli yhtään on tuuria matkassa, saan tuotteiden hinnat takaisin. Ja menothan ilmoitetaan verotuksessa vähennyksinä.

Nyt vaan odotellaan viestiä, milloin paketti on noudettavissa matkahuollosta. Ja lopuksi kuva aiemmin hankituissa minikasvihuoneissa kasvatetuista samettikukista. Hyvin näyttävät kasvavan. 

Matkailukausi alkaa

Huhheijaa! Olipa hyvä kun ehdin näpätä kuvia meidän krookuksista. Arvaa mitä? Rusakot tai jotkut popsivat kaikki lumikellot ja krookukset parempiin poskiin. Ennen ei ole näin käynyt. Omenapuut ja norjanangervot saivat rajun käsittelyn aiemmin talvella. Täytyy torrakko hankkia tuhoeläinten harventamiseksi. Täällä on väki niin vanhettunutta ettei juuri kukaan metsästä mitään. Hirviporukka on muualta.

Nyt on emännän silmät saatu kuntoon ja aloitellaan kesän matkailukautta. Aggressiivinen mainonta tuottaa tulosta. Ihmeteltiin talvella, kun tietoa näköviasta ei ollut vielä laajemmin kerrottu. Muutamalle kirkonkyläläiselle vain, eikä leikkausajasta ollut tietoakaan. Niin muuan paikallinen taksikuski otti parin päivän kuluttua yhteyttä ja tarjosi kyytiä.

Lähetimme kuukausi sitten tarjouspyynnön Pirtin sähköasennuksista eräälle sähköfirmalle. Vastasivat kyllä viestiin mutta vielä ei ole tullut tarjousta. Odotellaan. Kysellään joltain toiselta yhtiöltä jos nämä ovat unohtaneet. 

Me emme täältä metsästä erotu jos ei mainosteta jatkuvasti ja eri kanavissa. TikTok on hyvä. Siellä on enemmän yleisöä kuin YouTubessa. Aikaihmisetkin ovat sen löytäneet. TikTok ei ole enää vain alaikäisten juttu! Kas tässä uusin matkailuvideomme, olkaa hyvä Tervetuloa Yläpihan matkailutilalle

Ohdakkeinen on yrittäjän tie

Vanhaa hirsirakennusta pystytettiin lähes vuosi. Eivätkä kirvesmiehet saaneet kaikkia varveja asennettua paikoilleen kuten kuvasta näkyy. 

Eräs naapurimme oli kovin huolissaan, muistammeko varmasti maksaa veroja kaikesta yritystoiminnastamme. Hän ja hänen sukunsa ei ole ollut missään tekemisissä vuosikausiin. Paikalliselta nuohoojalta tuli tämä tieto. Hän kun oli liikkunut siellä suunnalla. 

No, ei kun veroilmoitusta vääntämään oikein pidemmän kaavan mukaan. Syksyllä tulo verotoimistosta tieto. Yrityksen ennakkoveroa on maksettava 21 prosenttia! Eihän tuo suuri ole, kun jotkut maksavat veroja 60 prosenttia. Mutta mikroyrityksen liikevaihdossa tuollainenkin osuus tuntuu. 

Näillä tuotoilla ei kannata YEL:iä tai muita maksella. Tulos pitäisi olla vähintään viisinkertainen. Harmittaa tietenkin, kun tavallisena palkansaajana ei pikkutuloista paljon veroa tarvitse maksaa. Mutta jos pyörität pientäkin bisnestä joudut maksamaan itsesi melkein kipeäksi. Kävisikö niin, että näyttäisin palkkatuloverokorttini kesäkahvila-asiakkaille ja ilmoittaisin olevani täällä duunissa vain? Maksaisivatko he minulle palkkaa kun keitän heille kahvit ja leivon pullaa? Eli olisin heillä töissä. Tuskinpa vain! 

Kun palkkasimme Veken ja Maken pystyttämään hirsirakennusta, ilmoittivat he tulleensa rakentamaan omakotitaloa. Nauroin heidän puheilleen. Eihän pyolilahoista hirsistä mitään taloja rakennella! Ja eihän tähän oltu LVI:tä eikä muita suunniteltu. Olin väärässä! Kyllä tuo hatara "lato" tuli maksamaan omakotitalon verran. Palkat osoittautuivat kaveruksille kovin suolaisiksi etanavauhtia tapahtuneen työskentelyn johdosta. Kaveruksille oli korkeista kuukausiveloituksista huolimatta epäilyttävän alhainen veroprosentti. Aivan kuin he eivät olisi palkkatyötä tehneetkään. Ihmeellistä! 

Meillä riittäisi kahvilarakennuksesta poistoja sadaksi vuodeksi. Näillä tuotoilla ei tarvitsisi yritysveroa silloin maksaakaan. Tulos jäisi miinusmerkkiseksi. Harmi vaan kun poistot on käytettävä 10 vuodessa. Silloin yritystuloksen olisi oltava toistakymmentä tuhatta euroa vuodessa. Sellaiseen ei täällä salolla voi koskaan yltää. Koko kylä metsitettiin kymmenen vuotta sitten. Eivät ihmiset tiedä, että täällä on yritystoimintaa ja että ihmisiä asunut jo 500 vuotta kun ei täällä ole muuta kuin metsää vaan. Kaikki kylätien varren kauniit niityt ja vaaramaisemat kasvavat nykyisin korpikuusikkoa. 

Olisimme ostaneet metsitetyt tienvarsipellot ja raivanneet ne takaisin nurmelle. Kylämaisema olisi säilynyt avoimena, olisimme saaneet EU-tukia ja raivauskustannukset olisi voinut vähentää verotuksessa. Olisi näkynyt, että tämähän on elävä kylä! Maanomistajilla ei ole ollut sanottavammin halukkuutta maakauppoihin. Suvun maita ei muille myydä! Mieluummin metsitetään ne. Pellonkunnostus niityksi on huomattavasti edullisempaa kuin maksaa kalliita tuntipalkkoja tupakkatauokojen ja suunnittelutuntien pitämisestä sekä talon saunan lämmityksestä ilmaisilla polttopuilla omaan käyttöön huijariremonttireiskoille! 

Sananparsi sanoo, että paistaa se päivä risukasaankin. Ja että kissa putoaa aina tassuilleen. Jos jotain hyvääkin tästä verotuksesta löytää niin sen ainakin, että nyt olemme oikein virallisesti yrittäjiä. 

Kirja ilmestyi

 

Mustin Päiväkirjasta ilmestyi viime perjantaina. Kirja kertoo perinnepihan elämästä seropityttö Mustin silmin katsottuna. Mustin kaikenkarvaiseen laumaan kuuluu emäntä, joka pitää kesäkahvilaa maatilalle rakennetussa suuressa koirankopissa. Emäntä hoitaa kylän viimeisiä perinnemaisemia ja harrastaa valokuvausta. Musti ihmettelee emännän outoja toilauksia ja sen kollin.... Kirja perustuu tositapahtumiin ja se on kirjoitettu niin sanotusti kieli poskessa. Välillä on surullisiakin juttuja, nekin kuuluvat elämään.

Kovakantista 200-sivuista värikuvitettua teosta voi tilata sähköpostilla ylapihantila@gmail.com tai WhatsAppilla 358505994630. 33,00 euroa maksavaan kirjaan lisätään lähetyskulut mukaan. Tässä blogissa on myös kauppa -osio, josta voit tilata kirjan yhteydenottolomakkeella.

Keittolounas

 

Tiesitkö että Yläpihan kesäkahvilasta voi tilata keittolounaan? Voit valintasi mukaan ostaa jauhelihakeiton, makkarakeiton, lohikeiton tai kesäkeiton. Ateriaan kuuluu keiton lisäksi leivät, juomat, jälkiruokana vispipuuro ja pullakahvit, tee tai kaakao. Osta lounas verkkokaupasta ja tuet samalla kylämaisemahanketta https://mesenaatti.me/1897/pelastetaan-perinnemaisema/

Neuvon seuraavaksi herkullisen makkarakeittoreseptin. Annoksesta tulee neljälle hengelle. Kuutioi paketillinen lenkkimakkaraa. Ruskista palat voissa. Kiehauta noin litra vettä, lisää liemikuutio tai pari. Keitä yksi iso pussillinen peruna-keittojuureksia lähes kypsiksi. Lisää ruskistetut makkarakuutiot ja kiehauta. Nauti keitto ruisleivän ja kylmän maidon kera. Hyvää, helppoa, nopeaa ja edullista arkiruokaa!