keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Supertuotantoalue

 


Kylätutkija professori Pertti Rannikon mukaan kylät voidaan jakaa neljään eri kategoriaan. Sivakan osaksi tuli muuttua puunkasvatuksen supertuotantoalueeksi. Metsäyhtiö istutti häikäilemättä kaikki vanhan vaaramaisemakylän pellot kuusta kasvamaan. Keinoina käytettiin keppiä ja porkkanaa. Maanomistajille luvattiin jättituottoja metsittämistään pelloista. Tosin suurimman tuoton lähivuosikymmeninä käärii metsäyhtiö itse tarjoamalla vesakonraivuu-, lannoitus- ym. palveluja.


Jos kuka ei suostunut metsitykseen, uhattiin häntä metsälailla. Koneet tulivat kylälle seuraavana päivänä kun maanomistaja oli nimensä paperiin laittanut. Kylän kaikki maat oli metsäkeskus ilmoittanut metsämaaksi. Jos sellaiselta alalta poistaa puut, seuraa taimikonperustamiskehotus sakon uhalla. Maankäyttömuodon muutosilmoitus on tehty niin hankalaksi, etteivät kaikki metsäalan ammattilaisetkaan osaa sitä tehdä. 


Kyläläisiltä ja naapureilta ei kysytty mitään, tahtovatko he, että avoin maaseutumaisema muutetaan synkäksi korpimetsäksi. Metsitetyt pellot sijaitsevat aivan kylätien varressa. Eikä tiedon puutteestakaan ollut kyse. Metsäalan toimijat tiesivät alueen olevan maisemallisesti sekä luonnonsuojelullisesti arvokas. Eräs metsäasiantuntija totesi vain, että kun annetaan järvimaisemien pusikoitua, antavat ihmiset helpommin metsittää perinnemaisemansakin.



Näinä aikoina erittäin haasteellista suojella avoimia maaseutuympäristöjä. Jos jollakulla on pieni peltoläntti, syytetään häntä heti ilmastonpilaajaksi kun hän ei kasvata metsää, joka on tehokkaampi hiilinielu. Tässäkin on väärää tietoa. Hyvin hoidettu nurmipelto on yhtä tehokas hiilinielu kuin metsäkin. Eikä nuori taimikko ole kovinkaan hyvä hiilensitoja ainakaan kymmeneen vuoteen! Loppujen lopuksi pieni Suomi ei maailmaa pelasta, vaikka sen kaikki pellot kasvaisivat kuusta ja mäntyä.



Avoimesta kyläympäristöstä huolissaan olevat ovat tehneet kaikkensa asian eteenpäin viemiseksi. On vaadittu muutosta metsäsertifikaattiin, luonnonsuojelulakiin ym. Avoimet niityt ja laidunalueet ovat maamme uhanalaisimpia luontokohteita. Eduskunta on nuijimassa läpi lakiuudistusta joutomaiden metsittämisestä. Siinä ei huomioida lainkaan näitä luonnon monimuotoisuuskohteita. Erittäin suurena vaarana on että nekin tullaan metsittämään joko tiedon puutteessa tai ihan tieten tahtoen. Metsäalahan tarvitsee lisää puuta ja työtä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti