Keskustaan avataan kirpputori. Pyhäpäivän kunniaksi aloin penkomaan perheen vaatevarastoja. Meillä on hyvälaatuisia, ajanmukaisia tekstiilejä, jotka on syystä tai toisesta jääneet käyttämättä.
Myytävien kirppisvaatteiden täytyy olla siistejä. Äkkiähän tuota koneellinen pyykkiä kertyikin. Osa otetaan vielä itselle käyttöön. Ei kannata pestä vajaita koneellisia.
Syvemmälle kaappia tutkiessani löytyi tällaisia retromekkoja. Ne ovat olleet kaapin perillä varmaan kolmekymmentä vuotta. Naureskelimme, että kukahan näitäkin tarvitsisi.
Netistä paljastui, että tällaiset vintagekamppeet ovatkin haluttua arvotavaraa. Hinnat pyörivät useissa kympeissä. Ei kannata myydä parilla eurolla.
Lajittelin mummolta jääneet mekot sängylle. Joukossa suvun muidenkin naisten meille päätyneitä leninkejä. Näitä on monta. Erivärisiä. Lyhythihaisia, puolihihaisia, liivihameita. Usein keinokuituisia, kuten 60-70 -luvulla tahtoi olla.
Yläpihan tilalla on oma kotikirppis. Leningeistä voi perustaa kirppikselle oman vintageosaston. Ei kannata kaikkia laittaa heti myyntiin. Muutamia kokeeksi. Markkinointi on tietenkin tärkeää, että ihmiset tietävät tulla ostoksille.
Muutamia mekkoja mummo oli laittanut ripustimille sisimmiksi muiden leninkiensä alle. Nämä ovat vielä vanhempia. Ehkä mummon nuoruudesta 1950-luvulta.
Aavistin, että näihin leninkeihin saattaa liittyä rakkaita muistoja, jotka mummo tahtoi kätkeä muilta ihmisiltä. Saattaa, olla että vain hän tiesi, mihin tilanteisiin nämä liittyivät. Oliko jompikumpi leningeistä ollut hänen päällään tavatessaan ensi-ihastuksensa?
Näitä mekkoja en laittanut myyntiin, vaan talletin ne takaisin kaapin kätköihin muiden mekkojen alle kuten mummo oli tarkoittanutkin.
Onpa mainioita vaatelöytöjä. Huomasin, että on olemassa jopa kokonaisia kauppoja, jotka myyvät käytettyjä vintage-esineitä. Käytettyjä vaatteita ei kaikissa kuitenkaan näytä olevan. Kannattaa säilyttää puvut vielä joitakin vuosia. Niiden arvo vain kasvaa ajan myötä.
VastaaPoistahttps://www.patinaputiikki.fi/tuoteryhma/wanhat_tavarat