.....alkaa joulurauha. Näin sanoi aikoinaan vanha kansa. Meillä ei varsinaisesta joulurauhasta ole vielä puhettakaan. Kuusi on vielä etsimättä ja talo siivoamatta. Viime viikon ponnistelut suuntautuivat uuden kirjan julkistamistilaisuuteen sunnuntaina. Samalla olivat auki joulupuoti, kahvio ja valokuvanäyttely. Paikalle ei ilmaantunutkaan ketään. Kuntaliitos kaupungin kanssa näivettää syrjäseutuja. Tämä on todettu jo niin monta kertaa aiemminkin.
Ilmeisesti ihmiset ovat jo ostaneet joululahjansa aiemmista myyntitapahtumista. Tässä välillä oli niin kovat pakkaset, että Pirtti oli kiinni. Hataraa "latoa" ei kannata pakkasilla yrittääkään lämmittää. Tykkylumikin ehti jo aiheuttaa parin päivän sähköhäiriön: sähköt tulivat osaan taloamme, osa oli pimeänä. Arvelimme sen johtuvan sulakeviasta. Vasta sähköasentajan kutsuminen paikalle paljasti ilmiön todellisen aiheuttajan. Olinkin ohikulkiessani katsonut, että onpa yhdessä kohdassa meille tulevaa sähkölinjaa puiden oksat lähellä johtoja.
Aivan hukkaan sunnuntaiksi valmistetut leivonnaiset eivät menneet. Meille oli tullut tilauksia, joten laitoin pullat ja piiraset pakastimeen ja toimitan ne asiakkaille kirkonkylälle. Kirjan julkistaminen striimattiin YouTube-kanavallemme, josta se on kaikkien katsottavissa. Kirjojakin on mennyt mukavasti kaupaksi.
Perjantai olikin melkoinen hulinapäivä. Aamulla soitettiin maakuntaliitosta, että olen voittanut Pohjois-Karjalan 300 - vuotisjuhlakampanjan arvonnan pääpalkinnon. En ollut edes lukenut kilpailun sääntöjä kovin tarkkaan. Mutta ajattelin etteihän se ole itseltä pois, jos ilahduttaa lähimmäisiä pienillä huomaavaisuuksilla.
2000 euron pääpalkinnon voittaja saa lahjoittaa haluamalleen pohjoiskarjalaiselle hyväntekeväisyyskohteelle. Saattepa nyt miettiä seuraavat päivät, minkä valitsin lahjoituksen saajaksi.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti