Uusi kukkapenkki

 

Syksyllä raivattiin suureksi levinnyt syreenipuska pois ja keksimme, että pensaan paikalle sopisi nätisti kukkapenkki. Meillä ei liiemmälti multamaata ole, kun traktorin kutsuminen peltotöihin jostain 30 kilometrin päästä maksaa maltaita. Ja maatalousurakoitsijat eivät mieluusti tule avuksi kukkapenkin muokkaukseen. 

Tuolla se on nyt nättinä kivirauniolla. Varmaan alkaa syreenipensas sielläkin menestymään. Sitkeätä lajia on unkarinsyreeni. 

 

Meillä kerätään kukkien siemenet syksyllä talteen. Säästyy pitkä sentti kun ei tarvitse niitä pikkupusseissa kaupasta ostaa. Aiomme kokeilla tänä kesänä zinnioita eli oppineittenkukkaa. Meinasin heittää siemenet suoraan kukkapenkkiin. Kun avasin kaupasta ostetun pussin, suunnitelmat muuttuivatkin ja esikasvatan zinniat muutamassa jogurttipurkissa. 

Seuraava sisältää piilomainontaa. Garden Wulfin hara on mainio. Kallis, mutta kestävä. Kukkapenkin kohta möyhentyi välineellä hetkessä. Täytyy vielä säkillinen puutarhamultaa levittää tuohon niin saadaan mainio kukkapenkki. 

Kehäkukat voi kylvää viileänä vuodenaikana. Joskus ne kylväytyvät itsekseen seuraavana vuotena. Hallaharso nopeuttaa itämistä.

Tiivistin kylvökset rautaharavan lavalla. Ja voila! Nyt vaan odottelemaan, mitä maasta nousee.

Jossain vaiheessa uuteen kukkapenkkiin kannattaa hankkia reunat. Vaikka maa on tässä vaiheessa neitseellistä. Syreenin juurelta kasvillisuus puuttuu. Pian paikalle ehtivät juolavehnät, nokkoset, rönsyleinikit ynnä muut kukkapenkin rikat. 

Viileänä keväänä olemme saaneet nauttia ennätyspitkään lumikellojen ja krookusten kukinnasta. Kasvit on suojattu verkoin, kun puputkin nauttivat kevään kukista, hieman eri tavalla kuin me ihmiset, eli sisäisesti. 

Mukavaa viikonloppua lukijoille!