Langat järjestykseen!

 

Ahkeralle neulojalle/virkkaajalle kerääntyy tarjouksista ostaessa erinäinen määrä lankoja. Loppujen lopuksi ei tiedä paljonko ja mitä niitä on. 

Marketissa olivat villalangat taas tarjouksessa ja mietin, mitähän sävyjä minulla on. Mitä tarvitsen lisää. Asia alkoi askarruttamaan ja päätin inventoida lankavarastoni - keskellä yötä! Aamulla starttaan auton, mikäli jotain tärkeää värisävyä puuttuu. 

Yläkuvassa näkyy, mitä lankoja omistan. Lisäksi on pussillinen jämälankoja sekä yksittäiskappaleita. Himoneulojat katsovat lankavarastoni vähäiseksi. En ole mikään ammattikutoja. Näistä riittää pitkäksi aikaa tikkuamista. Lisäksi pieni, epäkäytännöllinen vanha maalaistalo asettaa omat rajoituksensa säilönnälle. 

Lajittelin lankani kolmeen muovikassiin suunnilleen yhtä paljon kaikkia sävyjä kuhunkin. Huom! Kannattaa säästää vanhat muovikassit! Nykyiset kierrätyskassit ovat niin heikkoa materiaalia, että ne hajoavat kun laitat ne solmuun. 

Yritä laittaa säilömäsi langat sellaiseen paikkaan, etteivät ne olisi kovin paljon kenenkään tiellä. Nuohoojilla on nykyään velvollisuus ilmoittaa palotarjastajalle liian sotkuisista asunnoista. Mitenhän meille mahtaa käydä, kun pari vuotta sitten tehdyn keittiöremontin kaappi on vielä vierashuoneessa. Langat ovat kaapin takana. Emme raaskineet hyvää kaappia hävittää eikä kukaan huolinut sitä ilmaiseksikaan. Joten se on meillä väliaikaisesti varastossa vieraskamarissa. 

Omenahyve

Ostin laskiaiseksi karjalanpaistia. Jouluna jäi meillä pakollinen paisti hankkimatta sen kalliin hinnan vuoksi ja siksi kun oli muutakin syötävää.

Meillä ollaan ihastuttu jälkiruokana omenahyveeseen. Siksikin kun kotipuutarhassa kasvaa hyvätuottoisia omenapuita. Otin reseptin jostain talteen kauan sitten. En alkanut sitä tähän etsimään vaan tein herkun ulkomuistista.

Kaivoin pakastimesta omenalohkoja. Levitin ne voideltuun uunivuokaan. Samalla tuli inventoitua pakastimen sisältö. Omenat löytyivät säiliön pohjalta.

Omenien päälle tulee muruseos kaurahiutaleista, sokerista ja voista. Sulatin tähän 50 grammaa voita, lisäsin puoli desilitraa hienoa sokeria, teelusikallisen vanilliinisokeria. Joku voi laittaa kanelia - makuasia! Sekoitin vielä desilitran gluteenittomia kaurahiutaleita ja levitin seoksen omenalohkojen päälle. Laitoin paistoksen karjalanpaistin seuraksi tunniksi uuniin 200 asteeseen. 

Tältä omenahyve näyttää valmiina. 

Neulotaan pipo

Suunnitelmissani oli pitkään kytenyt ajatus pipon valmistamisesta. Muhkumyssyt ovat kovasti muotia ja mitä tällainen bisnesorientoitunut ihminen tekisi muutakaan kuin sitä mikä mahdollisesti menisi kaupaksi.

Reilu viikko takaperin olin tilannut paperiset veroilmoituslomakkeet. Perinteisenä ihmisenä meillä täytetään osa ilmoituksista paperille. Tilaus tulee edullisemmaksi kuin ostaa uusi mustepatruuna joka toinen vuosi kuivettumaan.

Lomakelähetys lienee mennyt väärään postilaatikkoon. Lähistöllä asuu samanniminen henkilö ja hän ei koskaan palauta väärään laatikkoon tulleita lähetyksiä. No, se siitä! Ei tarvitse veroilmoitusten kanssa hikoilla. Neulomaan siis!

Lankana käytin Housen Pehmovillaa. Mutta ennen kuin tähänkään vaiheeseen päästiin oli ankara pipomallien metsästys netistä. 

Kun sopivaa neulontaohjetta ei löytynyt, täytyi tehdä koetilkku. Viimeksi tein pipon peruskouluaikoina (jonka äiti lopulta päätteli).

Tämä ohje natsasi parhaiten suunnittelemaani malliin. Linkki ohjeeseen löytyy täältä.

Tuntien aherruksen jälkeen oltiin tässä vaiheessa. Täytyi mennä nukkumaan.

Seuraavana aamupäivänä pipo valmistui. 100 gramman kerä riitti tällaiseen. Eipä jäänyt jämälankoja. Aikaa kului varmaan kuusi tuntia kun joku kehui neulovansa pipon 40 minuutissa.

Seuraavaksi oli roosansävyisen myssyn vuoro. Sanoisin että kahdesta kerästä tulee näyttävä muhkupipo tupsulla varustettuna. Housen Pehmovilla on ainakin minun mielestäni tarpeeksi sileää pipoon ettei pistele ikävästi kuten jotkut lankalaadut. 

Hyvää ystävänpäivää

Tiedättekö, miten vaikeaa on kukkien asettelu? Ja sitten vielä, jos aiot ottaa asetelmastasi kuvan? 

Käytän tervehdyksissä paljon Pinterestistä lataamiani kuvia kun kerta kaikkiaan ei aika riitä ottamaan kuvia kavereiden nimi- ja syntymäpäivä- ym. merkkipäivien toivotuksiksi. 

Nyt kun satuin ostamaan niin hyvät tulppaanit, että ne ovat kestäneet peräti kolme viikkoa (viileässä eteisessä), päätin että tänä ystävänpäivänä kaverit saavat kotistudiossa kuvatun tervehdyksen. 

Asettelin kukkia taas pitkään. Oksasakset viuhuivat. Pelkäsin jo että leikkaan kimpun liian matalaksi. Kimpun taustaksi suunnittelin vaaleanpunaista pyyhettä, mutta se oli liian pieni. Niinpä huivi sai toimittaa taustan virkaa.

Kimppu oli liian matalalla, joten kattila korokkeeksi. Mutta kattilanpohja on rumannäköinen. Kaapista kaivettu vaneritarjotin oli sopiva.

Puhelimessani on AddText -sovellus, jolla kuvia voi muokata. Ei yhtä hyvä kuin Canva, mutta toimii.

Hyvää ystävänpäivää! 

Pilkkipulkan koeajo

 

Ostettiin Tokmannilta pilkkipulkka kun tutut kovasti kehuivat sitä hyväksi puuhuollossa. Liukkaat kelit myöhästyttivät koeajoa. Viimeinkin satoi räntää ja tien pinta ei ollut enää liukas. Pulkka maksoi tarjouksessa 25 euroa ja sen koko on 45 cm X 90 cm. Mitat on otettu summanhuntturassa. 

Suunta siis halkovarastolle, kassit täyteen ja ahkion kyytiin. Lunta oli noin 30 cm ja suhteellisen kepeästi puut kulkivat. Korkeareunainen menopeli ei kaatunut kertaakaan noin 60 metrin matkalla. Ja puut pysyivät napakasti matkassa. Tavallinen ahkio olisi keikannut monta kertaa. 

Seuraavassa vielä video reissusta https://youtube.com/shorts/A9EE2OjBgac?si=_UW2VB267rv7Lmrs

Nenäpäiväsukat

Tuttu valitteli kylmiä jalkojaan. Niinpä päätin tehdä hänelle lämpimät villasukat ystävänpäivälahjaksi. Tutun mieliväri on punainen. Katselin netistä sukkamalleja ja sitten välähti. Teenpä Nenäpäiväsukat. Tämä on hyväntekeväisyysmalli, joten en voi valmistaa näitä myyntiin. Kaunis kuvio houkutti kokeilemaan, niinpä päätin tehdä lahjasukat tällä mallilla. Marketissa sattui olemaan villalangat tarjouksessa ja olin ostanut niitä. Sekin vauhditti projektiani, kun langoista ei ainakaan tule pulaa. 

Tässä näet kuvion, joka syntyy sukkien varteen. Koko ohje on tässä . Kokeilin elämäni ensimmäisen kerran palmikoiden kutomista. Minulla ei ole apupuikkoa. Tulitikku toimitti sen virkaa. Oli hieman karhea, lanka meinasi tarttua puikkoon kiinni. Hyvin onnistui näinkin. 

Yhdessä viikonlopussa sain nämä valmiiksi. Yksivärisen neulominen on TYLSÄÄ! Muuten Nenäpäiväsukat ovat sievät, mutta kaipaisi teriinkin jotain kuviointia niin olisi hauskempi tehdä näitä. 

 Sitten vielä kauniiseen kääreeseen, rusetti päälle ja kortti sukkien hoito-ohjeineen matkaan. Voi la! 

Kirjoitetaan kyläkirjaa!

 

Tammikuu on tullut valkohankineen! Tänä vuonna ei olekaan niin hurjasti lunta kuin tavallisesti.

Olemme kirjoittaneet kyläkirjaa vuodesta 2017 lähtien. Saimme kirjalle hyvin seutua tuntevan taittajan sekä kielentarkastajan. Lisää muistoja ja vanhoja valokuvia mahtuu kirjaan mukaan. Lähetä materiaali sivakankylakirja@gmail.com. Eniten osallistuneet palkitaan ihkauudella kyläkirjalla! 

Siivottiin joulu pois

 

"Hyvä Tuomas joulun tuopi - paha Nuutti pois sen viepi" sanottiin ennen. Aiemmin nuutinpäivä oli 7. tammikuuta eli heti loppiaisesta seuraavana päivänä. Nuutinpäivää siirrettiin viikolla ja mikäpä on viettäessä joulua viikkoa pidempään! 

Kuusesta riisuttiin koristeet ja se päätyi ulkoruokintaan. 

Kun kuusi oli viety ulos, huomattiin että kesärenkaat ovat jääneet lumen alle. Oli lauha saa. Uuden vuoden suvi. 

Kolme ensimmäistä rengasta irtosi helposti, mutta neljäs oli jäähtynyt vanteestaan maahan kiinni. Voi elämän kevät että piti konstia käyttää. Lapiolla, rautakangella. Rengas liikkui mutta vanne ei hievahtanutkaan. Kuumaa vettä renkaan ympärille. Edellistalvena putket jäätyivät ja sen jälkeen virtaus vesihanassa heikkeni. Täytyy odottaa kauemmin kastelukannun täyttymistä. Eihän sitä niin pienien remppojen vuoksi kannata putkimiestä kutsua - ainakaan etäälle maaseudulle! 

Vielä toinen kastelukannullinen vanteelle ja varovainen hitkutus. Johan viimeinenkin autonrengas irtosi jäätiköllä helähtäen. Vain märkä läntti jäi jälkeen. 

Kuusen viennin jälkeen sisällä imuroitiin, vaihdettiin matot ja kiikkutuolin peite. 

Verhojen vaihdon jälkeen ikkunat vielä pestiin. Nyt saa kevät tulla! 

Valokuvausharrastukseni

 

Ei tarvitse järjestelmäkameroita kun tavallisella älykännykälläkin saa ihan siedettäviä otoksia. 

Meillä ei ensi alkuun ollut edes kameraa. Setä harrasti valokuvausta kehittäen itse kuvansa. 1980-luvulta meille hankittiin Anttilasta halpa pokkarikamera (filmikamera). Sillä tuli ihan hyviä kuvia. Niistä teetettiin sukulaisille joulukorttejs

2000-luvulla alkoi sukulaisilla olla digikameroita, joista näkyi heti onko otos onnistunut. Vuonna 2008 hankin itselleni Canonin digipokkarin. Sillä sai hyviä kuvia. 2016 hankin ensimmäisen 8 Mpix kameralla varustetun älypuhelimen. Sen muisti täyttyi heti sovelluksista. Täytyi hankkia uusi älypuhelin. Minulla on ollut Huawei P20 lite kuusi vuotta. Tässä on 20 Mpix kamera ja se riittää minulle vallan hyvin.

Tapahtui vuoden varrella

 

Näin uutena vuotena on mukava muistella mennyttä. Mitä saatiin viime vuonna aikaan. Pirttiin asennettiin viimeinkin sähköt. 

Ja hankittiin tehokas lämmitin. Nyt saa tuvan puolen pakkasellakin lämpimäksi parissa tunnissa.

Urakoitsija kunnosti niityltä kivet pois. 

Rautanetistä tilattiin astiakaappi. Se tuli viime viikolla. Bed&breakfastilaisten astiat saa siististi piilotettua ovien taa.