Mukaan Pielisen Messuille

 

Jos Luoja suo ja kelit sen sallivat, meiltä on edustus paikallisilla suurmessuilla. Tapahtuma on suurin näillä seuduin. On jännittävää osallistua kun ei ole aiemmin oltu mukana Marrasmessuja ja Kesäpäivätoria suuremmilla kinkereillä. Ainakin täytyy syötävää ja juotavaa ottaa mukaan. Sekä kunnollinen istuin pöytineen myytävien tuotteiden lisäksi.

Niin, ne tuotteet. Leivonnaisten, karjalanpiirakoiden ja munkkirinkilöiden lisäksi on myynnissä paikallista kirjallisuutta ja monenlaisia käsitöitä. Viime viikot on istuttu tiiviisti sukkapuikkojen ja ompelukoneen ääressä. Eli, tervetuloa ostoksille! 

Jämälankaprojekti

Huhheijaa! Arvatkaa mitä olen tehnyt? Villasukat jälleen. Tällä kertaa niin kutsutuista "jämälagoista", eli muista projekteista jääneistä langantähteistä. Aikas kivan näköistä tulee.

HUOM. HUOM. HUOM!!! Nämä sukat ja paljon, paljon muita ihania käsitöitä löydät verkkokaupastamme josta voit tilata postitse paikallisia tuotteita suoraan kotiisi. 

Olin tilannut netistä kankaita tarkoituksenani pitkästä aikaa ommella jotain myyntiin tilapuotiimme. Kuinkas ollakaan, yrittäessäni nostaa viisikymppisen Singerin paininjalkaa, oli se jotenkin hakautunut. Kun nostin sitä lisää, koneen sisältä kuului "räksis" ja koneeseen ruuvattu ompelukoneneulan pidike alkoi heilumaan.

Yritin etsiä ompelukoneen käyttöohjevihkoa, joka oli ollut tarkasti tallessa kaikki nämä vuosikymmenet. Mutta nyt kun sitä kipeästi kaivattiin, niin eipä löytynytkään vaikka etsin sitä kaikista mahdollisista paikoista. 

Ilta alkoi jo hämärtymään eikä mitään ompeluksia ollut saatu valmiiksi. Lopulta kaivoin kyseisen koneen käyttöohjekirjan netistä, englanninkielisenä. Oli suomenkielinenkin versio, mutta sen avatakseen olisi pitänyt suunnilleen antaa syntymäaikansakin. Ajattelin, pidä tunkkis!

Kahlasin netistä kaikki 70 englanninkielistä sivua läpi. Lopussa oli ohjeet miten koneen suojakuori ruuvataan auki. Sieltä tipahti vääntynyt metalliosa. Tästä se räksäys oli kuulunut. En saanut konetta kuntoon eikä netistäkään löytynyt lähistöltä ompelukonekorjaajien yhteystietoja.

Siispä otettiin käyttöön suunnitelma bee, eli jatketaan neulomista. Tämä kuukausi on varattu käsitöille. Sama tuo mitä tekee, kunhan valmista syntyy. Aika tavaran kaupitsee, heh!

Katsoin Pinterestistä ideoita ja keksin alkaa tekemään lasten sukkia langantähteistä. Lasten sukkia on vähemmän tarjolla kuin aikuisten. Kyllä näillekin käyttöä löytyy. 

Pätkistä tehdessäni tuli näin. Eli valtavasti langanpätkiä pääteltäväksi.. 

Sukista tuli nätin näköiset nurjalta puoleltakin tarkasteltuna. 

Seuraavaa sukkaa valmistaessani päättelin langanpätkiä jo neulontavaiheessa. Minulla ei olisi riittänyt kärsivällisyys käyttää enää 

toista kokonaista tuntia pelkkien langanpätkien päättelemiseen. 

Ihan siistin näköinen tuli jämälankasukkien etupuolestakin. Tarkempia neulontaohjeita löytää netistä. Ja seuraavaksi polvisukat! 

Karitatiivista

 

Sää lämpeni viimeinkin ja lumet sulivat kasvimaalta. Meillä on pieni mansikkamaa, josta oli tarkoitus hankkia lisätuloja, kuinkas muuten! Mutta luonnonmukaisin menetelmin kasvatettuna sato jää heikommaksi kuin tavan apulannalla tuotettuna. Eikö kanankakka ehdi sulaa ja vaikuttaa tarpeeksi nopeasti?

Lisäksi, mikäli perustaa mansikkapenkin suoraa heinäpeltoon kesannoimatta sitä ensin, tahtovat voimakkaat heinäkasvit tunkea läpi vankastakin mansikkakankaasta.

Siinä rapsutellessani tuli mieleeni käymäni torimyyntireissut. Maassamme on paljon yksinäisiä ihmisiä. He tulevat torille ym. paikkoihin hakemaan juttuseuraa. Mikäs siinä!

Nykyaikana tehokkuus on muotia. Tuli ajatus, että luterilaiseen Suomeenkin pitäisi perustaa jokin karitatiivinen sääntökunta, tai kutsua olemassaoleva sellainen, auttamaan yksinäisiä ihmisiä.

Minulla on oma työni ja voin vaihtaa muutaman ystävällisen sanan yksinäisyyttä kokevan kanssa, mutta koen voimavarani siinä tehtävässä rajalliseksi. Eihän Yksinäisten Ystävien sääntökuntia voi perustaa joka kuntaan ja kaupunkiin, mutta ajatus on työstämisen arvoinen. 

Katoliset, ja osin myös ortodoksiset, en tunne heitä kovin tarkkaan, sääntökunnat auttavat usein juuri näitä yksinäisiä sieluja. Siihen mukaan voisi olla opetustoimintaa, diakoniaa, vähävaraisten auttamista ja muuta sopivaa. Nykyään kun on nämä sosiaaliset mediat ja muut, niin apua voisi tarjota myös virtuaalisesti. Onko tällaisessa ideaa?

Koskaan ei yksi lisäsivusto ole haitaks!

 

Kevät tulee keikutellen, pyrstöänsä heilutellen. Välillä sataa lunta ja välillä aurinko paistaa ja sulattaa lumet. Se on kevättä nyt!

Huomasin, jotten ole päivittänyt tätä luontokuvasivustoa pitkiin aikoihin. Koskaan ei pieni lisämainostus ole pienelle kylälle pahitteeksi. Joten nyt on sivusto laitettu ajan tasalle. 

Oli kiinnostavaa editoida WordPressillä kun on tottunut käyttämään helpompia Bloggerin ja Webnoden sivupohjia

Toivottavasti linkki toimii, kun kyläsivulta se ei valitettavasti auennut. Kas tässä https://sivakkaphotos.home.blog/

Pirtin vappusiivous

 

Olipa talven mittaan kertynyt pirttikahvilan lattioille paljon pölyä ja roskaa! Silloin kun siellä ei ole tilaisuuksia, ei joka viikko tule siivottua. Omassa huushollissa tahtoo työtä olla kylliksi. Täytyy vielä muut huoneet imuroida, mopata, ja ikkunat pestä. Hankala aika, kun vinttikärpäset eivät ole vielä heränneet. Sitten joutuu uudelleen siivoamaan. 

Kummisedältä peritty sohvapöytä saatiin viimeinkin myydyksi tori.fin kautta. Niinpä kirppikselle vapautui lisää tilaa. 

Takavarastosta tyhjennettiin hylly. Kaikkea rojua oli täynnä. Muovisia kukkaruukkuja kymmenittäin. Olen haaveillut omasta kukkapuutarhasta kasvihuoneineen, mutta harrastukseksi sekin jäisi kun ei täällä ole ostajia. Ostavat mieluummin kukkakaupasta.

Hylly sujahti huoneen nurkkaan. Varastosta noudettu hylly oli eri sarjaa kuin muut hyllyt, joten laitoin sen kirpputoripuolelle, ja siirsin kirpputorilta yhden hyllyn kahden muun samanlaisen hyllyn viereen. Nyt sopii käsitöitä, kirjoja ym. seinä täyteen!

Vielä vaihdettiin ikkunaverhot Pirtin puolelle, sitten päivä olikin jo pulkassa.