Keskustelua oli herättänyt mm. hoitamattomat rakennustemme seinustat. Pieniä aloja on hankala niittää kesäterässä olevalla viikatteella tahikka raivausterällä varustetulla raivaussahalla. Liian paljon on metrejä käsin kitkettäväksi. Ja niittoaikana sattuu usein pahin mäkäräis- ja hellekausi. Jotain helpotusta ongelmaan oli saatava - mahdollisimman edullisesti.
Halpakaupan tarjouksessa oli Boschin akkutrimmeri. Ei siis öljynvaihtoja, säheltämistä sytytystulppien kanssa (varastossa uudet puutarhajyrsin ja ruohonleikkuri, startissa vikaa) tai muuta koneremonttia. Siispä pikareissu kauppaan. Piti joutua puolilta päivin kotiin jos kesäkahvilaan tulee kävijöitä. Mainoksessa luvattua vara-akkua ei saanutkaan mukaan. Täytyisi ensin rekisteröityä konefirman asiakkaaksi.
Käyttöohjeet huolellisesti luettua kojeen asennus käyttövalmiiksi oli helppoa kuin heinän teko, tai tässä tapauksessa ruohikon trimmaus.
Akku laitettiin latautumaan. Merkkivalo välkehti hitaasti, eli virtaa oli riittävästi trimmerin koekäyttöön. Kumisaappaat jalkaan, kuulonsuojaimet päähän, työhanskat käteen ja matkaan.
Trimmerin käynnistys oli helppoa ja lisää siimaa sai vetäistyä pienen harjoittelun jälkeen. Näppärä pikku vehje eikä takunnut lehtevämmässäkään ruohikossa.
Boschin akkutrimmeri on parhaimmillaan reunusten ja muiden pikkualojen siistimiseen. Esimerkiksi kymmenmetrisen navettapolun niitto oli hermostuttavan hidasta. Viikatteella tai raivaussahalla työ sujuu joutuin. Eli suurehkon pihamaan yleistyökaluksi ei trimmeristä sentään ole, vaikka tuntuukin näppärältä. Ja laatumerkki vielä.
Akku kesti varttitunnin koeniiton ja virtaa jäi tähteeksikin. Käytön jälkeen kone täytyi huoltaa eli putsata nurmet suojuksista. Suojakotelo oli paksussa ruohosilpussa. Akku irti ja kepillä puhdistus ruohomössö pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti