Read in English after the Finnish text!
Kirjojen tekemisessä on kova työ. Yksi kaverini ihmettelikin miten vähän kirjoista saa palkkiota. Mukavana harrastuksena menettelee. Jos myyn itse suoramyyntinä tekemääni kuvakirjaa saan muutaman euron palkkiota per myyty kirja. Harva ostaa 60 euron hintaista 60-sivuista jostain takahikiältä kertovaa kuvakirjaa. Sama pätee kansantarinakirjaan ja Mustin Päiväkirjaan. Kirjoja on myynnissä kirjakaupassa, joka tietenkin ottaa oman osuutensa. Ja siellä on tarjolla paljon edullisempia kirjoja. Olen katsonut heidän nettisivujaan ja kotiin tullutta paperista esitettä.
Kirjojen tekemisestä syntyy monenmoisia muitakin kustannuksia kuin vain painatus. Täytyy ostaa kalliita kameroita. Aikaa kuluu kuvausmatkoihin ja kuvien muokkaukseen. Aina ei ole suotuisa kuvauskeli tai akku loppuu ja joutuu tekemään uuden reissun. Niin, ja minun piti ostaa toiset jalkineet kävellen suoritettaville kuvausreissuille kun pehmytpohjaisissa kengissä jalkani kipeytyivät. Meidän tapauksessa kuvausapulaiselle joutui ostamaan koiranappuloita ja talutusvälineitä. Bensaa kuluu kun ajelee kauemmas valokuvaamaan, joskus saattaa pieni kolarin poikanen luoda lisäjännitystä.
Kuvakirja kylältämme syntyi siten kun meidän blogia haukkuva perinnepihan Musti-koira "ulkoilutti" minua valokuvausreissuilla ympäri kylää ja välillä kauempanakin. En ehkä olisi saanut tehtyä niin monipuolista kuvakirjaa ilman Mustin ulkoilutusapua. Joulun alla julkaistussa Mustin päiväkirjassa koiruli kertoo välillä hurjiksikin muuttuneista kuvausreissuista. Tämän laauvukuvan otin eräänä kevättalvena kun ajelimme "koirankuljettimella", so. autolla, puoliumpista tietä laavulle.
Paluumatkalla auto jumittui lumeen ja jouduin kutsumaan paikallisen taksikuskin pelastamaan minut, auton sekä koiran takaisin auratulle tieosuudelle. Apu tuli ja muistelen välillä jännittäväksi äitynyttä reissuamme lämmöllä. KIITOS! Varoitin koirulia, että tästä seikkailusta ei sitten blogissa haukuta. Juttu on jo vanhentunut ja niinpä se on luettavissa Mustin Päiväkirjasta. Eli tein seikkailuistamme lopulta kaksi kirjaa: kuvakirjan ja ihan luettavan kirjan. Mustin päiväkirjan Hurja ajomatka -tarina olisi vielä jatkunut. Reissumme jälkeen tie laavulle aukaistiin. Kyselin naapureilta, minne lumilinko meni. Naapuri vastasi: "-Tie on auki taivasta myöten. Ala männä kuvvoomaan!" Siltä päivältä olin saanut tarpeekseni valokuvaamisesta. 🤣
Ja tämäkin kertomus on taivahan tosi!
P. S. Mustin Päiväkirjaa sekä Sivakkalaisia Kansantarinoita voit tilata postitse suoraan kotiisi yhteydenottolomakkeella. Tai blogini Kauppa -sivulta. Hintaan lisätään toimituskulut. Kuvakirjasta on tulossa uusi painos.
A WILD DRIVE
There is hard work in making books. So one of my friends was wondering how little of a book gets rewarded. It is a nice hobby. If I sell a picture book I make directly as a direct sale, I get a few euros per book sold. Few people buy a 60-page picture book about some sweat. The same goes for the Folklore Book and the Black Diary. The books are on sale at a bookstore, which of course takes its share. And there are much cheaper books on offer. I have looked at their website and the paper brochure that came home.
There are many other costs involved in making books than just printing. Need to buy expensive cameras. It takes time to travel and edit images. It is not always a good shooting experience or the battery will run out and have to make another trip. Oh, and I had to buy other shoes for walking tours when my feet were sore in soft-soled shoes. In our case, the filmmaker had to buy dog pieces and leashes. Gasoline wears off when you drive farther to take photos, sometimes a little crash chick can create extra excitement.
The picture book from our village was created when a black dog from a traditional yard barking on our blog "walked me out" on photo trips around the village and sometimes further afield. I might not have been able to make such a versatile picture book without Black’s outdoor help. In Must's diary, published under Christmas, koiruli talks about the filming trips that have become wild at times. I took this snapshot one spring winter when we were riding a "dog carrier", i.e. by car, half way to the shed.
On the way back, the car got stuck in the snow and I had to call a local taxi driver to rescue me, the car, and the dog back to the plowed stretch of road. Help came and I reminisce about our exciting journey in the heat. THANK YOU! I warned the doggies not to bark about this adventure on the blog then. The story is already out of date and so it can be read in the Black Diary. So I ended up making two books about our adventures: a picture book and a book to read. The story of the Black Diary's Fierce Driving Journey would have continued. After our trip, the road to the shed was opened. I asked the neighbors where the snow thrower went. The neighbor replied, "-The road is open to the sky. Start pistoning!" That day I had had enough of photography. 🤣
And this story is heavenly true too!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti