Kun asuu ja yrittää maaseudulla, on "revettävä" moneen. Sellainen sopii vilkasluonteiselle ihmiselle, hitaammat saattavat jäädä niin sanotusti kelkasta. Noh, tämä tarina alkoi niin, että joku täältä päin lähtöisin oleva henkilö tahtoi ostaa tarinakirjani, mutta ei halunnut matkustaa kymmeniä kilometrejä asiakseen sen vuoksi. Niinpä ehdotin hänelle, jos saisin kirjan välitysmyyntiin johonkin täkäläiseen liikkeeseen. Sieltä voisivat muutkin kiinnostuneet ostaa teosta. Win-win. Minulla oli yksi sukulaisfirma tiedossa.
Seuraavalla ruoanostoreissullani muuntauduin siis kauppamatkustajaksi. Sukulaisliikkeessä oli hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Ei kulu liikkeen ovensaranat asiakkaiden käytöstä. Harvempi täkäläinen mitään designtuotteita ostaa. Pienituloisia ja nuukiakin ihmisiä. Liikkeen vuokra on tunnetusti kova.
Juttu eteni näin. Astuin liikkeeseen ja tervehdin. Kysyin, ottavatko he kirjoja välitysmyyntiin. Myyjä hieman empuili, että ei..... Minä kerroin että ne ovat paikallista tuotantoa. Ja myyjä siihen että jos ovat meiltä päin, niin sitten voidaan ottaa. Siitä lähti kaupanteko liikkeelle. Sumplimne yhdessä kirjan hintaa, että kummallekin jäisi "käteen" ja toisaalta, ettei tuote tulisi liian kalliiksi asiakkaalle.
Myyjä jo samalla selasi kirjaa. Hänen mummonsa täkäläisiä. Sanoi, että hän ostaa kirjan itselleenkin. Meillä riitti puhetta ja pulputusta. Kerroin Eräästä kirjan tarinasta. Se oli tapahtunut juuri myyjättären mummon kotona. Ensin arvelin tokkopa julkean kertoakasn. Mutta kun on yhteiset sukulaiset. Nauroimme tarinalle. Laadimme välitysmyyntisopimuksen. Myyjä otti kirjoja myyntiin ja osti yhden itselleen iltalukemisiksi. Palasin tyytyväisenä kotiini ja ilmoitin kirjasta kiinnostuneelle henkilölle niitä olevan myynnissä ehdottamassani liikkeessä.
Seuraavaksi on ryhdyttävä etsimään niittomiestä heinikoillemme. Ilmoitin kolmessa paikassa ilmaista heinää pystyyn. Ilmoitusta kyllä katsottiin, mutta yhteydenottoja aiheeseen liittyen ei tullut. Pari tuttua ehdotti lampaiden hankkimista heinämiehiksi. Mutta itseltä ei karjanpito onnistu ja jos otat toisten eläimet, hän tienaisi meidän kalliilla hinnalla raivaamillamme pelloilla 800 €/ha ja me saisimme muutaman kympin vuokratuloja. Jos naapurit tiesivät tämän, ei ole kymnakasn että metsittivät perinnemaisemansa. Saavat kaikki tulot itselleen eikä kukaan tule välistä vetämään. Ja sitä paitsi, eiväthän he täällä asu katsomassa kuusikon alle katoavaa kyläämme vaan kaupungin iloissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti