Koronan vuoksi harkitsimme, olemmeko tänä kesänä lainkaan auki. Tilanteen helpottaessa avasimme kesäkahvilan. Paikallisia vierailijoita ei juurikaan käynyt, vaikka äkkiseltään vanhoista valokuvista, koottu näyttely Ennenvanhaan Sivakassa, olisi tuntunut houkuttelevalta.
Muualta saapuneet kävijät ihailivat avartuneita maalaismaisemiamme. Odotimme koko kesän maisemahakkuuta joka toteutuikin jossain määrin. Ensimmäisen mansikkasadon saimme kaupattua. Marjat menivät kuin kuumille kiville.
Ylä-Valtimolla perustetaan paraikaa suurta marjanviljelytilaa. Tulevaisuus näytti onko se meille eduksi tai haitaksi. Jossain määrin voi olla hyötyäkin että lähistöllä on saman alan toimija. Tällaisia ajatuksia kesästä 2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti