Valloitetaan Amazon

Eläessämme kevättä ja kirkon väen valmistautuessa paastonajan viettoon, ajatukset johdattuvat itselläkin henkisiin asioihin. Suorituskeskeinen elämäntapa vaatii välillä pysähtymistä, hiljentymistä. Googlatessa Pinterestiä löytyy mielenkiintoisia asioita. Mikseipä ei mietiskelytuokion aluksi voisi kilauttaa "vellikelloa". Pyhäsalmen Vaskikellosta hankittu, kaunissointuinen messinkikello soveltuu tarkoitukseen mainiosti. Entä jos olisi seinään kiinnitetty kello? Sellainen löytyi kiinakaupasta muutamalla eurolla. Odotamme mielenkiinnolla, millainen kulkunen sieltä mahtaa tulla.

Asioita eteenpäin tutkiessa tuli vastaan rukouspenkki. Olettehan nähneet kirkoissa ihmisten polvistuvan rukoukseen? Täällä on aiemmin Hollannista tilattu rukousjakkara, jossa istutaan polvet maata vasten. Rukouspenkissä, vai miksi kapistusta maassamme kutsutaan, ollaan polvillaan ja nojataan kaiteeseen. Kalusteet on tavallaan puusta valmistettuja ja varmasti kalliita. Etsyssä sellaiset käsin valmistetut maksavat 300-400 euroa. Melkoinen sijoitus mietiskelyharrastukseen!

Eteenpäin googlatessa tuli vastaan amerikkalainen Amazon.comin verkkokauppa. Selasin läpi Euroopan Amazonin. Ei löytynyt haluamaani. Amerikan Amazonissa oli näitä kalliita kalusteita, mutta myös edullisempia. Ne oli valmistettu, yllätys, yllätys, Kiinassa. Aloin vertailemaan huokeampia malleja. Sellainen olisi hyvä, jossa olisi pöytätaso, alempana hylly, jossa voi säilyttää mietiskelymateriaaleja. Taitettavalla polvistumistuella varustetut olivat arvokkaampia kuin jatkuvasti suorana nököttävät. Pienempään tilaan mahtuva taitettava malli on parempi, jos ei aio jatkuvasti hiljentyä ja meditoida. Sellaisen voi siirtää seinänviereen tilan säästöksi. Kuvassa on eri malli kuin jonka tilasin. 

Pitkään harkittuani, päätin tilata penkin. Jos jotain tahtoo, ei kannata jäädä haikailemaan, vaan hankkia se. Elämä on lyhyt ja arvaamaton. Amazon vaati ensin luomaan tunnukset ja kirjautumaan. OK. Helppo nakki. Pöytä maksoi 110 euroa ja toimituskulut 39 euroa - näin arvokkaista ostoksista kaikki liikkeet eivät peri toimitusmaksua lainkaan! Sitten tuli ylläripylläri: hintaan lisättiin toiset 40 euroa tullimaksua! Olin jostain lukenut, että tullia peritään vasta yli 150 euron tilauksista. No, maksetaan sitten kun ollaan alettu tilaamaan. Saisikohan näin arvokkaan investoinnin vähentää verotuksessa? Kävijät ovat ehdottaneet retriittiä pirttirakennukseen. 

Sinne lähti 190 euroa Amerikan ihmemaahan. Kokeilin jatkotilata jotain alle kympin (euron) hintaista kaulaketjua. Sama homma, tullimaksun ja toimituskulujen kanssa kirjekuoreen mahtuvalle tuotteelle olisi tullut hintaa 21 euroa! Taitaa olla Amazonin tilaukset meidän osalta tehty. Liian kallis kauppa! 

Nyt odotellaan pari viikkoa, mikä kapistus sieltä tulee - ja minne. Tuleeko pakettiautomaattiin vaiko aivan kotiin kuljetettuna. Asiakasarvosteluissa moitittiin epätarkkoja kokoamisohjeita. Eihän näin suuria kalusteita kokonaisina lähetetä! Arvioin selviäväni koitoksesta ehjin nahoin. Olenhan tottunut kokoamaan Ikean kalusteita, joissa on enemmän osia kuin yhdessä rukouspenkissä! Vaan eipä nuolaista ennen kuin tipahtaa.... 

Pakkaspuuhia

 

Pakkanen paukkuu nurkissa, mutta perinnetilalla työt on hoidettava olipa mittarissa 30 astetta hellettä tai pakkasta. Tämä kuva pihasaunastamme sai Instagramissa kivasti tykkäyksiä. Tsekkaa myös kotisivut www.sivakkaphotos.home.blog. Yhtenä päivänä kun oli vähemmän pakkasta oltiin vesakonraivuussa Pohjorinteen yläreunassa. Lunta on vähän niin tämä mahdollistaa puutarhatöiden suorittamisen vielä tammikuussa.

Syksyllä kun vettä on vähän kaivossa, jäivät kesäkahvilan pyykit pesemättä. Yhtenä päivänä oli pyykkipäivä ja pöytäliinat saivat silloin kunnon pesun. 

Viherkasvit alkavat piristymään päivien pidentyessä. Pelargonit näyttävät heikoilta. Toivottavasti ne selviävät talvesta. Ihan vielä ei ole kesäkukkien siementen kylvöaika.... 

Nettisijoittamista

Kaikkihan tietävät, ettei pankkitilillä kannata enää rahoja pitää kun ei makseta korkoa! Niinpä minäkin olen sijoittanut rahastoihin pienet pennoseni jo parin kymmenen vuoden ajan. Kun tahdoin nostaa sijoitusteni tuottoja tilille, aiemmin marssin pankkiin henkilökohtaisen sijoitusneuvojan pakeille.

Nyt on lähipankki kadonnut ja sijoitukset siirtyneet nettiaikakaudelle. Asiointipankkikin on vaihtunut. Jos on verkkopankkitunnukset ja mobiilipankki, voi melko vaivattomasti tehdä sijoituksia parilla sormen näpäytyksellä. Jos tahtoo myydä tai vaihtaa toiseen rahastoon, täytyy kirjautua verkkopankkiin. Mobiilipankilla sijoitusten myynnit eivät käyttämässäni pankissa ainakaan vielä onnistu.

Venäjän sotatilan vuoksi maamme metsärahastot pinkaisivat nousuun kun puulle oli kova kysyntä. Nyt kurssit ovat rauhoittuneet ja kääntyneet laskusuhdanteeseen. Ajattelin että nyt myyn metsäsijoituksiani kun ne ovat vielä reilusti plussan puolella. Verottajan mukaan vuodessa voi myydä 1000 eurolla ilman että täytyy maksaa pääomatuloveroa.

Niinpä kirjauduin verkkopankkiin. Se onnistui tavan älypuhelimella. Ei tarvinnut kaivaa hidasta tietokonetta esiin. Kotvan etsittyäni löysin hienot taulukot sijoituksistani. Sieltä löytyi osta - vaihda-myy -sarakkeet. Täppäsin myy-saraketta. Sieltä tuli tietoa, ettei kurssin alamäessä kannata paniikissa myydä kun pörssikursseille on luonteenomaista arvon vaihtelu. Hetken kuluttua sijoitus voi olla taas plussan puolella.

Nyt kun metsäsijoitukseni on vielä reippaasti plussalla tahdon myydä sitä ja ostaa jotain toista rahastoa. Olisin voinut suoraan vaihtaa metsärahasto-osuuden johonkin toiseen rahastoon. Mutta näin tällä kertaa.

Täytyi vielä tehdä joitain varmennuksia mobiilipankilla. Kirjauduin ulos systeemistä. Tarkistin lopuksi mobiilipankista tiedot. Oli ilmestynyt "avoin toimeksianto". Saan rahat myynnistäni tilille sitten kun rahaston sääntöjen mukaan se on mahdollista. Oli jännittävä kokemus mutta ei kovin vaikea. Tällainen persjalkainen maalainenkin voi harjoittaa sijoittamista suht helposti. 

Sähkövika!

 

Pihapiirimme yhteen hirsirakennukseen saatiin sähköt ns. jälkiasennuksena. Taannoin siellä oli pikku probleemi sähköjärjestelmän kohdalla. Valot eivät toimineet. Osa pistorasioista ei toiminut. Myöhemmin huomattiin että voimavirtalämmitinkään ei pelannut. Soitto paikalliselle sähköurakoitsijalle antoi avun. Yksi päärakennuksen sulakkeista oli palanut siten että siinä oleva nasta ei ollut pudonnut, joten maallikko ei arvannut että kyseessä on näinkin yksinkertainen ilmiö. Sulake on nyt vaihdettu ja kaikki toimii taas kuten pitääkin.

Pakastimen tyhjennysviikot

Viimeisin pellonraivaus tuli melkoisen arvokkaaksi. EU ei viime vuonna maksanut peltotukia lainkaan. Joululeivonnaistilauksia ei tullut arvioitua määrää, joten leivontarvikkeidenkin hankinta meni hukkaan. Säilyvätpähän nuo, jos keväällä olisi enemmän asiakkaita. Kotileivonnaisten ostajista on pitäjällä kova kilpailu. Monta taitavaa leipuria tarjoaa palveluitaan valitettavasti harvenevalle asiakaskunnalle. 

Sitten tulivat kovat pakkaset. Sääli vanhaa autoa käynnistää lähes 30 asteen pakkasessa. Niinpä päätettiin kurkistaa kanttaan myöten täyteen ahdettuun pakastimeen. Kun kesän marjasato oli raivattu tieltä, säiliöstä alkoi löytyä jauhelihaa, kalaa, keittojuureksia, leipää, maitoa. Loppujen lopuksi sieltä löytyi kilon pakkaus joulutorttutaikinaa. Muistinhan minä, että olin ostanut sen. Jouluna sitä ei vaan löytynyt kaiken muun tavaran joukosta sitten millään! Torttutaikinaa on AINA hyvä olla jemmassa. Siitä saa vienereitä, pasteijoita sun muuta.

Voin todeta että pakastimen tyhjennysviikot on suositeltava idea. Kuluneina viikkoina perheen rauokavalio on ollut paljon monipuolisempi, edullisempi ja terveellisempi kuin normaalisti. Eihän sitä kiireinen yrittäjä yleensä ehdi kokkaamaan. Menussa on ollut jauhelihakeittoa, broilerrisottoa, kalakeittoa, makaroonipöperöä, jauhelihakastiketta, makkaraomelettia, hernekeittoa ym. Jälkiruoaksi vispipuuroa, kiisseliä jne. Kannattaa kokeilla!

Talvipäivän puuhia

 

Tekipäs uudelta vuodelta aikas tujakat pakkaset! Eipä tuo parikymmentä astetta vielä ole mitään 1980-luvun 40 asteen kojotuksiin verrattuna. Ulkoilun ja valokuvauksen lisäksi on mukava puuhastella kotihommia.

Sunnuntaina kokkasin oikein kahden sortimentin päivällisen. Pakastimesta löytyi toissavuotisia punaisia viinimarjoja. Keittelin niistä vispipuuron jälkiruoaksi. 

Eturuokana oli Kivikylän luusoppaa. Vaan on lihaisia luita heillä! Namm!

Pakastejuureksista saa soppaan kuituja ja vitamiineja. Pilkoin lisää porkkanoita joukkoon kun niitä oli joululaatikoista sattunut jäämään.

Keitto valmistui samalla kun lämmitettiin puuhellaa. Harmi, kun tulipesään ilmestyi lohkeama, vaikka se korjattiin viimeksi kolme vuotta sitten. On melko kallista puuhaa kutsua muurari. Täytyy itse opetella pikkujutut korjaamaan. Pienituloinen säästää itse remppaamalla useita satasia.

Tietysti pitää myös pikkulintujen ruokapuolesta huolehtia. Meillä on tällainen systeemi, kun muuten närhet ja harakat tyhjentäisivät pienten sapuskat suuriin nokkiinsa.

Lopuksi vielä talvikuvia tammikuisesta luonnosta https://youtu.be/ayaOXKIRfxs?si=bAPsV69RqAHQwBeK

Joululomalla!

Joulunpyhät meillä ihan vaan chillailtiin. Onhan tässä tänä vuonna ahkeroitukin. Ilmoitus valmiista joululeivonnaisista ei tuottanut suurempia tilauksia. Seudulla on ahkeria eläkeläisleipureita, jotka leipovat omaksi ilokseen ja myyvät tuotteitaan edullisemmin kuin me verot tuotteistamme maksavat, joten on hankala saada niin sanotusti kenkää oven väliin eli markkinarakoa.

Tänä vuonna joulukuusi jäi metsään. Joulupuun virkaa toimitti menestyksellisesti joulutuija. Siihen vaan oksille kiharrettua lahjanarua ja pienet joulunkellot latvaan, niin jopa oli sievä joulupuu! Ja paljon tuuheampi kuin ne vesakon varjossa kasvaneet kuusiyksilöt!

Aattona käytiin haudoille viemässä kynttilät. Siellä oli paljon muitakin liikenteessä. Ohessa videonpätkä https://youtu.be/c6KY3cUtJ1M?si=VjkBtiMHgjM7wQY_

Tapaninpäivänä oli vielä sulat maat. Se oli ihanaa kun sai tallustella paljailla pelloilla vielä joulunpyhinä! Hannes-myrsky särki kujarakennuksen oven saranan. Ovi oli jo hieman lahonnut, mutta ei olit raaskinut korjauttaa sitä kun kaikenlainen remontti on nykyään kovin kallista. Ja talkoot eivät nykyihmisiä kiinnosta.