torstai 5. joulukuuta 2019

Myyränloukkuvertailua


Meidän elävä myyräntappokoneemme kuoli vajaa vuosi sitten ja kuten olemme tiedotusvälineistä saaneet kuulla Pohjois-Karjalassa on ennätyksellinen myyrävuosi. Täällä maaseudulla nämä pikkutihulaiset ovat nimenomaan METSÄMYYRIÄ, ei hiiriä. Nimestään huolimatta metsämyyrät viihtyvät pelloilla ja pyrkivät syksyn tullen rakennusten sisälle.

Olemme käyttäneet perinteisiä, metallisia tai metallin ja puun yhdistelmällä toteutettuja hiirenloukkuja. Näissä on se vaara, että pyydys laukeaa virittäjänsä näpeille. Ja käyttöhygieniassakin olisi parantamisen varaa. Mutta yhtä kaikki. Näilläkin on oma kannattajakuntansa.

Muutama vuosi sitten keksin paikallisesta Tokmannin myymälästä muoviset myyränloukut. Ostin yhden kahden kappaleen pakkauksen kokeen näkeeksi. Meillä nämä toimivat hyvin. Eivätkä ole hirmu kalliitakaan.


Loukkuun on laitettu jokin kestosyötti, joka houkuttelee pikkujyrsijöitä. Laitan lisämausteeksi piparkakun muruja ja hyvin toimii. Loukku on vaaraton ihmisille ja kotieläimille. Raato on helppo hävittää. Viritetään pyydys uudelleen toimintaan ja samalla myyrä tipahtaa kojeesta pois käsin koskematta.

Vaikka tuoteselosteessa sanotaan loukun olevan vaaraton, sattui meidän edesmennyt kissamme saamaan kerran häntänsä kiinni pyydykseen. Voi sitä murinaa ja sähinää ja kolinaa kun katti juoksi yläkerran portaita myyränpyydys hännässään!

Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää itsenäisyyspäivää tämän jouluvalon myötä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti